Kotimaa

EU:n elpymispaketin käyttöä valvotaan Ville Itälän johtamassa petostentorjuntavirastossa – "Mitä enemmän on rahaa, sitä suuremmiksi riskit kasvavat"

EPA/Stephanie Lecocq
Kokoomuksen entinen puheenjohtaja Ville Itälä on johtanut Euroopan petostentorjuntavirasto Olafia vuodesta 2018. Itälä on toiminut myös Suomen sisäministerinä ja europarlamentaarikkona. Kuva vuodelta 2018.
Kokoomuksen entinen puheenjohtaja Ville Itälä on johtanut Euroopan petostentorjuntavirasto Olafia vuodesta 2018. Itälä on toiminut myös Suomen sisäministerinä ja europarlamentaarikkona. Kuva vuodelta 2018.

EU:n elpymispaketin käyttöä valvotaan tarkasti EU:ssa ja jäsenvaltioissa, kertoo Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtaja Ville Itälä.

– Mitä enemmän on rahaa sitä suuremmaksi riskit kasvavat, että ne menevät vääriin taskuihin.

Olafin lisäksi elvytyspaketin varojen käyttöä valvovat EU:ssa oikeudellisen yhteistyön yksikkö Eurojust ja ensi vuoden alussa aloittava syyttäjänvirasto sekä Europol.

– Meillä on valmius siihen, että heti kun rahaa lähdetään jakamaan, toimimme sen mandaatin puitteissa mikä meillä on ja meille annetaan, Itälä sanoo.

– Petostentorjuntavirasto toimii koko ajan, eli sinänsä tämä ei ole mitään uutta. Rahan määrä on tietysti haasteellinen, koska se on paljon suurempi kuin aikaisemmin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valvontaan osallistuvat myös elpymisrahaa saavien jäsenmaiden viranomaiset.

– Jäsenmaiden omilla kontrollijärjestelmillä on iso rooli ja vastuu väärinkäytösten estämisessä ja tutkinnassa. Jäsenmaiden täytyy huolehtia, että me saamme tiedon viimeisimmästäkin edunsaajasta, Itälä kertoo.

Itälän mukaan väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä erityisesti jäsenmaiden avoimuus on tärkeää. Viranomaisten valtuuksien laajuus ja kontrollin määrä on loppupeleissä poliittinen päätös.

Jos jäsenmaalta ei saada tietoa varojen edunsaajasta, valvonta kestää kauemmin.

– Joskus se on melkein mahdotonta, jos tietoa ei ole saatavilla. Silloin lähdemme seuraamaan rahan kulkua ja jäljitämme sen reittejä. Jos rahan saajista ei saa tietoa heti, heitä täytyy alkaa jäljittää seuraamalla rahavirtoja.

Yhteistyö eri jäsenmaiden kanssa on erilaista.

– Toiset haluavat tehdä enemmän itse. Meillä ei ole ongelmaa minkään jäsenvaltion kanssa, Itälä kertoo.

Jos Olaf huomaa jonkun syyllistyneen esimerkiksi petokseen tai korruptioon rahojen käytössä, asia annetaan yleensä jäsenmaiden viranomaisten hoidettavaksi. Rangaistukset riippuvat jäsenmaiden lainsäädännöstä.

Petostentorjuntaviraston valtuudet rajoittuvat suosituksiin. Jäsenvaltioiden kansalliset syyttäjät tekevät päätöksen mahdollisesta syyttämisestä.

– Kun EU:n syyttäjänvirasto aloittaa, varojen väärinkäytön valvonta tehostuu merkittävästi ihan varmasti, Itälä sanoo.

Sanktioiden tärkeä osa on rahojen takaisinperintä. Se voi olla vaikeaa, jos rahoja ei enää ole tai rikollisia ei löydy.

– Jos joku on tuonut väärennettyä tavaraa kolmansista maista, rikollisten löytäminen voi olla todella vaikeaa. Tutkinnat voivat myös kestää kauan, ja yritys saattaa olla konkurssissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Esimerkiksi vuosina 2010–2018 Olaf suositteli yli 6,9 miljardin euron perimistä takaisin EU:n talousarvioon. Sitä, paljonko rahoja on saatu perittyä takaisin, kartoitetaan parhaillaan.

– Takaisinperintä täytyy hoitaa kunnolla ja ajantasaisesti, jotta mahdollisimman paljon saadaan takaisin. Siksi myös ennaltaehkäisy on tärkeää. Välillä on iso riski, ettei rahoja saa takaisin tai edes kiinni heitä, jotka ovat toimineet rikollisella tavalla, Itälä toteaa.

Olaf valvoo EU-varojen käyttöä ja torjuu petoksia. Myös elvytyspaketin kohdalla virasto tekee riskianalyyseja ja -malleja siitä, miten rahoja voidaan käyttää väärin.

Olaf tekee yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden että muiden viranomaisten kanssa. Petoksentorjuntavirasto on tekemässä pian yhteystyösopimuksen ensi vuoden alussa toimintansa käynnistävän EU:n syyttäjänviraston kanssa.

Itälän mukaan komission muut osastot seuraavat sitä, täyttyvätkö kriteerit esimerkiksi oikeusvaltiomekanismista ja ilmastotavoitteista jäsenmaissa.

– Se on enemmän poliittista, kun me toimimme enemmän kontrollipuolella. Katsomme Olafissa varojen käyttöä esimerkiksi petosten ja korruption kannalta, ja että ne menevät oikeisiin paikkoihin.

Koronakriisin aikana Olafissa on aukaistu paljon enemmän petostutkintoja kuin viime vuonna, vaikka tukintaa ei ole päästy tekemään eri puolille Eurooppaa paikan päälle.

Koronaan liittyen väärinkäytöksiä on paljastunut monessa jäsenmaassa muun muassa suojamaskeihin liittyen. Itälä nostaa esimerkiksi Suomen huhtikuussa hankkimat hengityssuojaimet, jotka paljastuivat kelvottomiksi

– Tämä jatkuu edelleen. Kyse on maskien lisäksi muistakin koronan ennaltaehkäisyyn liittyvistä tuotteista. Väärää ja huonolaatuista tavaraa on liikkeellä valitettavan paljon. Toiset haluavat tehdä voittoa rikollisilla toimilla, vaikka loppupeleissä on kysymys ihmisten hengestä ja terveydestä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itälän mukaan EU-varojen käyttöön liittyvä rikollisuus on viime aikoina kehittynyt ammattimaisempaan suuntaan ja ylittänyt jäsenvaltioiden rajoja.

– Monta kertaa projektien rahat liikkuvat maasta toiseen. Jäljittäminen on joskus todella työlästä, jos tietoa ei ole. Järjestäytynyt rikollisuus on lisääntynyt. On esimerkiksi nähty mahdollisuus hakea rahoja väärennetyillä asiakirjoilla.


EU:n elpymispaketti

750 miljardia koronaelpymistoimiin

EU:n elpymispaketin tarkoituksena on vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista.

Elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymisvälineen, joista EU-johtajat pääsivät sopuun 21. heinäkuuta.

750 miljardin euron elpymistoimilla autetaan EU:ta selviytymään koronapandemian aiheuttamasta kriisistä.

Tästä summasta jaetaan jäsenmaille 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. Elpymisväline on voimassa vuoteen 2023 asti.

Arvion mukaan Suomi saa elpymisvälineestä arvion mukaan 3,2 miljardia euroa ja maksettavaksi Suomelle tulee 6,6 miljardia.

Lainat ottaa nimiinsä EU-komissio. Jäsenmaat maksavat ne takaisin korotettuina jäsenmaksuina vuosien 2021–2058 aikana.

Vuosien 2021–2027 budjetti on noin 1 074 miljardia euroa. Tästä Suomi on saamassa alustavien arvioiden mukaan 11,1 miljardia euroa, kun maksuosuuden arvioidaan olevan 16,7 miljardia.

Hätärahoituksen käyttö

Maiden hallitukset laativat suunnitelmat avustusten käyttökohteille elpymisvälineen voimassaoloajalle 2021–2023. Suunnitelmiin on saatava muiden jäsenmaiden hyväksyntä.

Vähintään 30 prosenttia koko rahoituksesta on käytettävä ilmastonmuutoksen torjumiseen.

Rahoituksessa on reunaehtoja myös siitä, että rahaa on käytettävä muun muassa digitalisaation edistämiseen ja talouden uudistamiseen.

Rahojen käyttöön kytketään oikeusvaltiomekanismi. Tarkoitus on suojata EU:n varojen käyttöä tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuisi puutteita.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (8)

Vastaa
AKurkinen
Suomi on maksumies
En ymmärrä miksei jokainen jäsenmaa voi ottaa omat velkansa ja käyttää ne niin kuin parhaaksi näkee ! Näinhän siinä tulee käymään, että etelän leväperäiset maat tulevat niistämään tuon yhteisen velkapotin ja esim. Suomelle ei jää kuin maksajan osa ! Kiitos Marinille, kun neuvotteli hyvän diilin !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Suomi on maksumies
Suomi on EU:ssa nettomaksaja, koska olemme keskivertoa rikkaampi maa. Tämä oli tiedossa jo 1995, kun EU:haun liityttiin. Kurkiselle ihan uusi tieto? Elvytyspaketin taloudelliset hyödyt puolestaan koituvat kaikille jäsenmaille, kun EU talous sillä lähtee käyntiin koronan jäljiltä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
AKurkinen
Vast: Suomi on maksumies
Meinaako Mankala, että jos Mankala esim. pyörittää nakkikioskia ja jakaa asiakkailleen rahaa, että pystyvät ostamaan nakkeja niin se on kannattavaa bisnestä ?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Suomi on maksumies
Ei meinaa. Ehkä Kurkisen nakkikioski toimii tällä tavalla ja siksi ei menesty. EU toimii toisella tavalla.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Joku©Muu
Vast: Suomi on maksumies
Mankala "Suomi on EU:ssa nettomaksaja, koska olemme keskivertoa rikkaampi maa"

Laitatko hieman lähteitä väittämällesi.
Se, mitä on viimeaikojen tilastoista lueskellut, kertoo melko päinvastaista suomalaisten varallisuudesta per henkilö tai per kotitalous. Hieman laskutavasta riippuen näytämme olevan itseasiassa köyhimpien joukossa. Vain 3-4 maata on köyhempiä ja niiden joukossa ei todellakaan ole esim. Espanja, Kypros tai Italia.
Lähitapiolan Blogissa eräs ekonomisti vertasi tilannetta osuvasti;
"Tilannetta voi verrata taloyhtiöön, jota pidetään velkaantuneena ja rahat osakkaiden hallussa siinä toivossa, että korttelin muut taloyhtiöt auttavat tarvittaessa."
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Pyöräilijä
Heh
Pukki taas kaalimaan vartijana. Kokoomuslaisille ei pidä antaa tuollaita tehtävää koska nyt rahat menevät aivan väärille tahoille ja käytännössä siis yritysten osingoiksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Joku©Muu
Olisi ollut Suomellakin tarvetta petostorjuntayksikköön
Nyt nimittäin näyttää käyvän niin, että Suomelta koijataan 16,7 miljardia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Olisi ollut Suomellakin tarvetta petostorjuntayksikköön
Kuka Suomelta on koijaamassa? Petostentorjubtayksikköä tarvitaan PS toimien ennalta ehkäisyyn. Ero EU:sta maksaisi vähintään - 5 % BKT eli 12 miljardia vuodessa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.