Kotimaa

Mitä, jos Nord Stream 2 -kaasuputki ei toteutuisi? Näin riippuvaisia Suomi ja EU ovat Venäjän tuomasta energiasta

EPA/Clemens Bilan
Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen kaatuminen ei olisi Suomelle merkittävä isku, sillä maakaasun osuus Suomen energiankäytöstä on pieni. Sen sijaan Venäjä on edelleen suuri öljyntuoja.
Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen kaatuminen ei olisi Suomelle merkittävä isku, sillä maakaasun osuus Suomen energiankäytöstä on pieni. Sen sijaan Venäjä on edelleen suuri öljyntuoja.

Venäjältä Saksaan kulkeva valmisteilla oleva kaasuputki Nord Stream 2 nousi poliittisen keskustelun kohteeksi sen jälkeen, kun saksalaiset laboratoriotutkimukset toissa viikolla vahvistivat venäläisen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyin tulleen myrkytetyksi Novitshok-hermomyrkyllä.

Saksan ulkoministeri Heiko Maas kommentoi sunnuntaina 6. syyskuuta, että ellei Venäjä anna selvitystä siitä, mitä Navalnyille tapahtui, Saksan on keskusteltava sanktioista liittolaistensa kanssa.

– Toivon (...) etteivät venäläiset pakota meitä muuttamaan kantaamme Nord Streamin suhteen, Maas sanoi Bild am Sonntag -lehden mukaan.

Myös liittokansleri Angela Merkel sanoi viime viikolla, ettei mitään vaihtoehtoja pidä sulkea pois, kun pohditaan mahdollisia sanktioita.

Mitä Nord Stream 2:n kuoppaaminen Euroopan ja Suomen kannalta tarkoittaisi?

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Suomi ja EU ovat riippuvaisia Venäjän energiasta

Euroopan unioni on riippuvainen energiatuonnista Venäjältä. Eurostatin tilastojen mukaan noin 47 prosenttia ulkomailta tuodusta maakaasusta tuli joko välillisesti tai suoraan Venäjältä vuonna 2018. Lisäksi raakaöljystä noin 30 prosenttia sekä kivihiilestä noin 42 prosenttia tuodaan Venäjältä.

Mikään yksittäinen tuottajamaa ei yllä samoihin tuontimääriin Venäjän kanssa. Esimerkiksi kivihiiltä toiseksi eniten EU:n alueelle tuo Yhdysvallat (19 prosenttia) ja raakaöljyä Irak (9 prosenttia).

Tämä on merkittävää, sillä EU:n alueella noin 70 prosenttia energiasta tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. EU:n energiariippuvuus ulkomaisesta tuonnista oli 58 prosenttia vuonna 2018.

Suomen energiatuonnista 67 prosenttia oli peräisin Venäjältä vuonna 2019, Tullin tilastosta selviää.

Esimerkiksi Suomen raakaöljyn tuonnista arvon mukaan laskettuna Venäjän osuus oli 80 prosenttia alkuvuonna 2018. Öljy on Suomessa toiseksi merkittävin energianlähde puupolttoaineen jälkeen.

– Olemmehan me hyvin riippuvaisia Venäjästä, energiatalouteen perehtynyt kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola Vaasan yliopistosta sanoo.

Esimerkiksi suuri osa Nesteen ostamasta raakaöljystä tulee Venäjältä.

Toisaalta myös Venäjä on riippuvainen energiaviennistä.

Maakaasu edelleen tärkeä energianlähde Euroopassa

Vaikka maakaasun käyttö vähenee, sillä on erityisesti Keski-Euroopassa edelleen merkittävä rooli kotitalouksien lämmittämisessä. Maakaasun osuus EU:n energiantuotannosta oli 22 prosenttia vuonna 2018.

Euroopan omat maakaasuvarannot ovat hupenemassa. Nord Stream 2 korvaisi tätä kaasua, Lappeenrannan teknillisen yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen arvioi.

Vakkilaisen mukaan kaasuputkihankkeen kaatuminen olisi ongelma pääosin Saksalle.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Saksa, Hollanti Belgia ovat saaneet ison osan kaasustaan Pohjanmerestä, Vakkilainen sanoo.

– Jos hanke kaatuisi, Saksan suunnitelmat maakaasun ostamisesta yli käyttötarpeidensa ja sen myymisestä muualle Eurooppaan vaikeutuisi.

Kaasuputken kuoppaaminen ei aiheuttaisi Vakkilaisen mukaan äkillistä ongelmaa EU:ssa. Hän sanoo, että maakaasua on jo nyt saatavilla EU:n tarpeisiin.

Maakaasu nähdään myös yhtenä siirtymävaiheen vaihtoehtona ennen hiilineutraalia energiataloutta. Sen metaanipäästöt ovat samaa luokkaa kivihiilen kanssa, mutta se tuottaa Piekkolan mukaan noin kolme kertaa vähemmän hiilidioksidipäästöjä silloin, kun sitä voidaan käyttää yhtä aikaa lämmöntuotannossa.

– Maakaasuverkostoa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää valmistamalla synteettistä kaasua esimerkiksi vetyenergialla, jolloin voidaan päästä hiilineutraaliin energiankulutukseen. Nord Stream lisää näin vakautta energiamarkkinoilla, jota tarvitaan siirtymässä kohti hiilipäästötöntä energiankulutusta, Piekkola sanoo.

Suomessa käytetään vain vähän maakaasua

Maakaasun osalta Suomi ei ole haavoittuvaisimmassa asemassa. Maakaasun osuus kaikesta energiankäytöstä on vain 6–8 prosenttia. Suurin osa tästä menee teollisuuden käyttöön.

Vakkilainen arvioi, että maakaasukaupan lopettaminen Venäjän kanssa näkyisi energiahintojen nousuna.

– Suomelle maakaasun loppuminen olisi teollisuudelle merkittävä asia.

Tutkijat arvioivat, että pahimmassa tapauksessa maakaasun saannin katketessa se saataisiin korvattua Suomessa melko pitkälti öljyllä.

Suomessa Nord Stream 2 -hankkeen kaatuminen näkyisi lähinnä energiayhtiö Fortumin tappioina, Vakkilainen arvioi. Kaasuputken rahoittajiin kuuluu muun muassa saksalainen Uniper, jonka suurin omistaja on valtion enemmistöomisteinen Fortum.

Suomen energiaturvallisuutta maakaasun suhteen lisää vuoden alussa Suomen ja Viron välille valmistunut Balticconnector -kaasuputki. Suomi saa putken kautta noin kolmanneksen maakaasustaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä kertoi kesäkuussa Lännen Medialle, että maakaasu tulee putkeen useasta lähteestä. Yksi näistä lähteistä on Venäjä.

Suomen maakaasuriippumattomuutta Venäjästä lisää LNG, nestemäinen maakaasu. LNG-markkinat ovat globaalit.

LNG voidaan höyrystää terminaalissa kaasuksi, minkä jälkeen se kulkee Balticconnectorin kautta Suomeen. Lähin LNG-terminaali putken varrella on tällä hetkellä Liettuan Klaipedassa. Sipilän tietojen mukaan valtaosa Klapeidan terminaaliin tulleesta LNG:stä on peräisin Norjasta.

Kaasuverkon ulkopuolista LNG:tä Suomeen tuodaan pääasiassa Porin ja Tornion satamaterminaalien kautta laivoilla. Tulevaisuudessa LNG:tä aletaan tuoda myös Haminasta.

Tulevaisuudessa on tavoitteena, että Balticconnectorista tuotavat kaasut voisivat olla markkinan näkökulmasta biokaasua, nesteytettyä maakaasua tai synteettisiä kaasuja.

Korjattu Klaipedan kirjoitusasu Klapeidasta klo 20.10.

Tarkennettu tietoa lähimmästä LNG-terminaalista kello 15.9. kello 13.00. Aiemmin jutussa luki, että lähin terminaali on Klaipedassa. Klaipedan terminaali on lähin kaasuputken varrella. Suomessakin on terminaalit Porissa ja Torniossa. Näihin terminaaleihin LNG saapuu kuitenkin laivoilla.


Fakta

Energia Suomessa

Maakaasun osuus Suomen kaikesta energiankäytöstä on nykyään 6–8 prosenttia.

Tilastokeskuksen vuoden 2019 tammi-syyskuun tilastosta käy ilmi, että eniten energiaa saadaan puupolttoaineista.

Puupolttoaineet 26 %

Öljy 24 %

Ydinenergia 19 %

Hiili 7 %

Maakaasu 6 %

Turve 4 %

Tuulivoima 2 %

Suomessa käytetystä energiasta fossiilista tuontienergiaa 34 %

Nord Stream 2

Nord Stream 2 on Itämeren poikki suunniteltu kaksoisputkilinja, joka kuljettaa maakaasua yli 1 230 kilometrin matkan Venäjältä Eurooppaan.

Putken kustannukset ovat 9,5 miljardia euroa. Omistaja, venäläinen kaasuyhtiö Gazprom kattaa korkeintaan 50 prosenttia kuluista.

Rahoittajiin kuuluvat eurooppalaiset energiayhtiöt OMV, Shell, Engie, Wintershall ja Uniper, jonka suurin omistaja on Fortum.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Taloudellisesti rähmällään Venäjälle
"Suomi ja Eurooppa ovat riippuvaisia energiatuonnista Venäjältä. "
- tuosta syystä EU:n ärhentely Venäjälle ei ole uskottavaa. Ja uusi kaasuputki sitoo Euroopan entistäkin tiukemmin Venäjän syleilyyn. Ja EU muka kuvittelee olevansa joku maailman suurvalta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
AdoAtero
Vast: Taloudellisesti rähmällään Venäjälle
"- tuosta syystä EU:n ärhentely Venäjälle ei ole uskottavaa."

Tuon ajatuksen logiikka jää minulle hämäräksi. EU ei vain "ärhentele" Venäjälle, vaan on jo tehnyt monia käytännön toimia ja tulee varmasti tekemään niitä lisää. Kaasuputkihankkeen keskeyttäminen on vain yksi monista toimintavaihtoehdoista, ja aika kova sellainen. Kannattaa myös huomioida koko uutisjuttu, eikä poimia siitä vain yhtä lausetta. Tässä toinen kohta jutusta:

- Kaasuputken kuoppaaminen ei aiheuttaisi Vakkilaisen mukaan äkillistä ongelmaa EU:ssa. Hän sanoo, että maakaasua on jo nyt saatavilla EU:n tarpeisiin.

Kuten jutustakin selviää, suurin osa EU:n maakaasusta tulee muualta kuin Venäjältä. Jo Euroopan oma kaasutuotanto on suurta; noin 40 % Venäjän tuotannosta. Kun lisäksi ottaa huomioon, että Yhdysvallat on Venäjää suurempi maakaasuntuottaja (maailman suurin itse asiassa), ja myisi mielellään enemmän maakaasua Eurooppaan, ei Eurooppa todellisuudessa ole erityisen riippuvainen Venäjän maakaasusta. Venäjän maakaasun ostamiseen ajaa sen edullinen hinta. Kaasuntuonnin lisääminen Yhdysvalloista vaatisi myös Euroopan satamille lisää kapasiteettia nesteytetyn maakaasun vastaanottoon. Se ei ole varsinainen ongelma, mutta se on kustannustekijä.

"Ja uusi kaasuputki sitoo Euroopan entistäkin tiukemmin Venäjän syleilyyn."

Eli Eurooppa on mielestäsi jo nyt "tiukassa Venäjän syleilyssä"? Mihinköhän mahdat sillä viitata? Venäläisen maakaasun nykyisen suuruinen, saati suurempi käyttö ei ole minunkaan mielestäni hyvä tilanne, mutta ei asian merkitystä toisaalta pidä liioitellakaan.

"Ja EU muka kuvittelee olevansa joku maailman suurvalta."

???
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.