Kotimaa

Tutkimus: Pohjoismaista Ruotsissa pakolaistaustaisilla nuorilla on eniten tutkintoja

Jane Iltanen
Kuvituskuva.
Kuvituskuva.

Tuoreen laajan pohjoismaisen Cage-tutkimuksen mukaan Pohjoismaihin myöhäisessä kouluiässä muuttaneet pakolaisnuoret suorittivat enemmän tutkintoja Ruotsissa kuin Suomessa. Tutkimukseen osallistui myös Siirtolaisuusinstituutin tutkijoita.

Yleisesti ottaen myöhäisessä kouluiässä saapuneet pakolaisnuoret pärjäävät koulussa vertaisiaan huonommin, mutta Pohjoismaiden välillä on merkittäviä eroavaisuuksia. Esimerkiksi Ruotsissa asuvat pakolaislapset saavuttivat parhaan koulumenestyksen ja suorittavat eniten toisen asteen tutkintoja, kun taas Suomessa ja Tanskassa pakolaislasten koulutustulokset ovat heikoimmat.

Tulokset käyvät ilmi kahdesta uudesta pohjoismaisesta tutkimuksesta. Ensimmäinen on rekisteriaineistotutkimus 1986–2006 Suomeen, Tanskaan, Norjaan ja Ruotsiin muuttaneista pakolais- ja muista maahanmuuttajanuorista. Lapsia on seurattiin rekisteritiedoilla 1990–2015. Toinen tutkimus on Norjan lukioissa opettajille ja opiskelijoille tehty laadullinen tutkimus. Julkaistut raportit ovat osa poikkitieteellistä pohjoismaista Coming of Age in Exile -tutkimusta (Cage), jossa on tutkittu nuorten pakolaistaustaisten ja muista syistä maahan muuttaneiden terveyden, koulutuksen ja työmarkkina-aseman välisiä yhteyksiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Suomessa pakolaistaustaiset nuoret keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin muut maahanmuuttajataustaiset nuoret, mikä kertoo haasteellisesta koulupolusta. Heidän pitää ensinnäkin oppia opetuskieli ja toiseksi heidän pitää oppia vieraalla kielellä oppisisällöt. Tässä lapsi ja nuori tarvitsee paljon aikuisten tukea. Pakolaistaustaisten lasten vanhemmilla itsellään on usein vähän koulutusta, eivätkä vanhemmat ehkä osaa tukea ja auttaa lapsiaan suomalaiskouluissa, toteaa tiedotteessa erikoistutkija, dosentti Maili Malin Siirtolaisuusinstituutista.

Tutkimuksen mukaan syy Ruotsin pärjäämiseen vertailussa voi löytyä maan pisimmästä maahanmuuttohistoriasta ja kokemuksesta pakolais- ja maahanmuuttajalasten vastaanottamisesta.

Merkittävässä roolissa pakolaislasten pärjäämisessä pohjoismaisissa kouluissa on maahanmuuttoikä. Etenkin yli 15-vuotiaat pärjäsivät huonommin koulussa kuin pienempinä maahan muuttaneet. Lisäksi teineinä maahan muuttaneet myös keskeyttävät toisen asteen opintonsa useammin kuin pieninä lapsina maahan muuttaneet.

Malinin mukaan 85 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista on valmistunut toisen asteen opinnoista ennen 25 ikävuotta. Vastaavasti pakolaislapsista tähän yltää 35–59 prosenttia riippuen heidän maahan saapumisiästään. Yleisesti rekisteritutkimuksesta selviää, että pakolaislasten todennäköisyys toiselta asteelta valmistumiseen kasvaa, mitä nuorempina he tulevat Pohjoismaihin.

Tutkijoiden mielestä merkittävät erot koulutuspoluissa ovat huolestuttavia kotoutumisen näkökulmasta. Jos nuoret pakolaistaustaiset valmistuisivat enemmän toisen asteen koulutuksesta, johtaisi se parempaan ja vakiintuneempaan asemaan työmarkkinoilla, vahvempiin sosiaalisiin ja taloudellisiin kytköksiin valtaväestön kanssa sekä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.