Kotimaa

Ex-poliisipäällikölle ja ex-rikollispomolle luettiin syyte "ylitörkeästä" henkirikoksesta eli palkkamurhasta – "Ilman Vilhusta murhaa ei olisi tapahtunut"

Syyttäjän mukaan Aarnio ei poliisina pyrkinyt estämään murhaa, vaikka tiesi sellaisen olevan suunnitteilla.
Syyttäjän mukaan Aarnio ei poliisina pyrkinyt estämään murhaa, vaikka tiesi sellaisen olevan suunnitteilla.

Helsinki

Helsingin käräjäoikeus on aloitti maanantaiaamuna historiallisen rikosjutun käsittelyn. Jutussa syytetään samasta 17 vuotta sitten tapahtuneesta palkkamurhasta sekä poliisia ja että tunnettua ammattirikollista.

Syyttäjä vaatii murhasta rangaistusta Helsingin huumepoliisin ex-päällikölle Jari Aarniolle ja ex-rikollispomo Keijo Vilhuselle.

Aarnio ja Vilhunen kiistävät osallisuuteensa tapahtumiin.

teknisten ongelmien takia puolisen tuntia myöhässä alkanut oikeudenkäynti on erikoinen myös siksi, että siellä kuullaan todistajina useita alamaailman isoja nimiä ja lukuisia poliiseja.

Oikeus on varannut jutun käsittelyyn yhteensä 20 istuntopäivää. Oikeus on kertonut, että pyrkii antamaan jutusta tuomionsa ennen vuodenvaihdetta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Nyt kyseessä oleva palkkamurha tapahtui Helsingin Vuosaaressa lokakuussa vuonna 2003. Murhasta on tuomittu aiemmin neljä miestä elinkautisiin vankeustuomioihin.

Murhan alkuperäisenä motiivina oli alamaailman välienselvittely, joka liittyi Ruotsin Arlandassa tapahtuneen arvokuljetusryöstön saaliin jakamiseen.

Uhriksi joutui turkkilaisruotsalainen Volkan Ünsal, jonka tappamisesta oli luvattu julkisesti Ruotsissa viiden miljoonan kruunun palkkio. Hänen ruumistaan ei ole koskaan löydetty.

Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio osallistui palkkamurhaa koskevan oikeudenkäynnin valmisteluistuntoon kesäkuussa Helsingin käräjäoikeudessa.
Helsingin huumepoliisin ex-päällikkö Jari Aarnio osallistui palkkamurhaa koskevan oikeudenkäynnin valmisteluistuntoon kesäkuussa Helsingin käräjäoikeudessa.

Poliisille laki on ankara

Jari Aarnio toimi tapahtuma-aikaan Helsingin huumepoliisin päällikkönä. Syyttäjän mukaan Aarnio jätti estämättä palkkamurhan, vaikka sai tietää rikollisten aikeista jo kesällä 2003.

– Vilhunen tai kukaan muukaan ei ole antanut Aarniolle mitään yksilöityä tietoa Ünsaliin kohdistuvasta suunnitelmasta, sanoi Aarnion puolustusasianajaja Riitta Leppiniemi istuntosalissa maanantaina.

Hän muistutti, ettei törkeän rikoksen valmistelu ollut rikos vuonna 2003.

– Ünsal oli kaksi kertaa todistajansuojelussa Ruotsissa, mutta lähti niistä itse vapaaehtoisesti pois.

Aarnion puolustuksen mukaan Suomen poliisilla ei ollut tietoa Ünsalin taustoista.

Suomen lain mukaan jokaisella on velvollisuus ilmoittaa viranomaisille, jos saa etukäteen tietää törkeästä rikoksesta. Jos ilmoituksen jättää tekemättä ja rikos tai sen yritys tapahtuu, teko muuttuu rangaistavaksi.

Poliisivirassa toimivalla henkilön velvollisuutena on yksiselitteisesti yrittää estää etukäteen tietoonsa tuleva törkeä rikos. Rikoslaissa murha katsotaan rikoksista kaikkein törkeimmäksi, ja siksi siitä on ainoana rangaistuksena kovin mahdollinen rangaistus eli elinkautinen vankeustuomio.

Saman rangaistuksen saa myös palkkamurhasta.

Aarnio ei syyttäjän mukaan osallistunut murhan tekemiseen tai sen järjestelyyn. Poliisille laki on ankara ja se, että poliisiviranomainen ei pyri estämään henkirikosta voi tuoda hänelle saman tuomion, kuin varsinaiset tekijät saavat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Ex-rikollispomo Keijo Vilhunen Vuosaaren palkkamurhaan liittyvässä vangitsemisoikeudenkäynnissä heinäkuussa 2018. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi vangitsemisvaatimuksen.
Ex-rikollispomo Keijo Vilhunen Vuosaaren palkkamurhaan liittyvässä vangitsemisoikeudenkäynnissä heinäkuussa 2018. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi vangitsemisvaatimuksen.

Jengit mukana

Alamaailmassa aktiivisesti tapahtuma-aikaan vaikuttanut Keijo Vilhunen osallistui syyttäjän mukaan murhan toimeenpanon, jälkien peittelyn ja palkkion maksun suunnitteluun sekä järjestämiseen. Lisäksi hän taivutteli tekijöiksi kaksi miestä.

– Vilhusen toimet ovat olleet olennaisia ja merkittäviä murhan toteuttamisen kannalta varsinkin, koska Vilhunen on ollut M.O.R.E. -nimisen järjestäytyneen rikollisryhmän perustaja ja johtaja, syyttäjä toteaa haastehakemuksessa.

– Ilman Vlhusta murhaa ei olisi todennäköisesti tapahtunut ollenkaan, ainakaan Suomessa. Itse hän ei todennäköisesti ole ollut lähelläkään murhapaikkaa tapahtuma-aikaan, minkä hänen korkea asemansa johtajana on mahdollistanut.

Vilhusen syyllisyys perustuu syyttäjän mukaan hänen käsky- ja vaikutusvaltaansa. Käytännössä jos rikollisjohtaja käskee hierarkiassa alempana olevia johonkin tehtävään, alempana olevilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta kieltäytyä tehtävästä.

Pahimmassa tapauksessa kieltäytymisestä voidaan rangaista kuolemalla ja vähintäänkin kieltäytyjä menettää jäsenyytensä liivijengissä.

Syyttäjän mukaan Vilhusella on ollut asemansa takia suuri vaikutusvalta värväämiinsä miehiin, joista toinen kuului tekoaikaan M.O.R.E.:n kanssa yhteistyötä tekevään NBK-nimiseen rikollisjengiin.

M.O.R.E. (Me Olemme Rikollisten Eliittiä) ja NBK (Natural Born Killers) yhdistyivät vuonna 2010 kolmannen liivijengin kanssa ja muodostivat pahamaineisen United Brotherhood -jengin (UB), jota Poliisihallitus vaatii parhaillaan lakkautettavaksi.

Vilhunen johti myöhemmin myös UB:ta.

Aarnio koko ajan kärryillä

Syyttäjä uskoo tapahtumien edenneen seuraavasti.

Vilhunen sai tietää kesällä 2003, että Ruotsissa asuvat henkilöt aikovat houkutella uhrin Suomeen tapettavaksi. Vilhunen sopi, että hänen järjestämät henkilöt auttavat ruotsista saapuvia henkilöitä ennen murhaa ja tämän jälkeen ruumiin hävittämisessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Aarnio sai tietää suunnitteilla olevasta murhasta samoihin aikoihin ja ilmoitti siitä Ruotsin poliisille.

Vilhunen taivutteli kaksi suomalaismiestä tekemään henkirikoksen. Vilhusen toimeksiannosta toinen miehistä järjesti Ruotsista saapuneelle ryhmälle Hollolasta omakotitalon murhan valmistelua varten.

Aarnion tiedot täsmentyivät jatkuvasti ja hän tiesi murhan suunnittelijoista, tekijöistä, tekoajasta ja tekopaikasta Suomessa.

Kun uhri saapui houkuttelusuunnitelman myötä Suomeen, syyttäjän mukaan myös Aarnio oli tästä tietoinen.

Lokakuussa 2003 rikollisten suunnitelma muuttui niin, että murhan tekevätkin suomalaiset Ruotsista maksettavaa palkkiota vastaan. Aarnio sai tämänkin tietoonsa.

Entinen huumepoliisin johtaja Jari Aarnio on jälleen oikeudessa. Aarniota syytetään murhasta lähes 20 vuotta sitten tehtyyn palkkamurhaan liittyen.
Entinen huumepoliisin johtaja Jari Aarnio on jälleen oikeudessa. Aarniota syytetään murhasta lähes 20 vuotta sitten tehtyyn palkkamurhaan liittyen.

Jengipomo palkkiosta osingoille

Syyttäjän mukaan Aarnion olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin murhan estämiseksi, mitä tämä ei tehnyt.

Aarnio ei myöskään kertonut tiedoistaan eteenpäin. Syyttäjän mukaan hän itse asiassa kielsi alaisiaan kertomasta tietoja muille poliiseille tai keskusrikospoliisille.

Syyttäjän mukaan uhri oli välittömässä hengenvaarassa ja murhan konkretisoituminen oli tässä vaiheessa hyvin todennäköistä.

Vilhunen osallistui aktiivisesti murhan suunnitteluun, ja lopulta murha tapahtui näiden suunnitelmien mukaisesti.

Vilhunen sai murhasta palkkion itselleen.

Syyttäjä katsoo, että Vilhunen osallistui murhaan ja Aarnio suhtautui hyväksyvästi murhaan ja antoi sen tapahtua.

Juttua on päivitetty klo 11.02. Juttuun liitetty päivitettyä tietoa oikeudenkäynnin etenemisestä oikeussalissa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.