Kotimaa

Haku päättyy, mutta 300 miljoonan euron kustannustuesta on jaettu alle kolmasosa – hylkäyksiä yli kaksi kertaa muita koronatukia enemmän

Valtiokonttorin jakama kustannustuki on tarkoitettu koronakriisistä pahiten kärsineiden toimialojen yritysten kiinteiden kulujen ja palkkamenojen kattamiseen. Yritysten kokoa tai yhtiömuotoa ei ole rajattu.
Valtiokonttorin jakama kustannustuki on tarkoitettu koronakriisistä pahiten kärsineiden toimialojen yritysten kiinteiden kulujen ja palkkamenojen kattamiseen. Yritysten kokoa tai yhtiömuotoa ei ole rajattu.

Valtaosa koronakriisin runtelemien yritysten tukemiseen varatusta kustannustuesta uhkaa jäädä jakamatta. Kustannustukea oli jaettu perjantaihin mennessä vasta 96,4 miljoonaa euroa tukeen varatusta 300 miljoonasta eurosta. Hakuaika päättyy tänään maanantaina kello 16.15.

– Se on siinä ja siinä, meneekö sata miljoonaa euroa rikki. Jossain vaiheessa kuvittelimme, että pääsemme sen yli, mutta nyt en ole ihan varma, sanoo tukea maksavan Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.

– Kaikki riippuu siitä, paljonko hakemuksia tulee määräaikaan mennessä. Meillä on lisäksi jonkin verran oikaisuvaatimuksia hylkäyspäätöksistä, jotka käsitellään myöhemmin syksyllä.

Kustannustuen hakemuksista 72 prosenttia on hylätty. Laitisen mukaan valtaosa hylkäyspäätöksistä johtuu siitä, että yritykselle maksettava korvaus olisi jäänyt alle 2 000 euron omavastuurajan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Toinen pääsyy hylkäyksille on ollut se, ettei tukea hakenut yritys ole kuulunut niihin 368 toimialaan, jotka ovat tuen piirissä. Kustannustuki on tarkoitettu pahiten koronakriisistä kärsineille toimialoille. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kritisoinut toimialaehtoa liian tiukaksi.

Kustannustuki korvasi Business Finlandin ja Ely-keskusten myöntämät koronatuet, joiden hakuaika päättyi 8. kesäkuuta. Molempien tukipäätöksistä vajaat 30 prosenttia on ollut kielteisiä.

Muut tuet jaettu lähes loppuun

Perjantaiaamuun mennessä Ely-keskukset olivat myöntäneet tukea 297 miljoonaa euroa niihin varatusta 400 miljoonasta eurosta. Päätöstä odotti vielä 2 041 hakemusta, joilla on haettu noin 96 miljoonaa euroa.

Business Finlandin myöntämiin tukiin on varattu 980 miljoonaa euroa, josta oli myönnetty perjantaihin mennessä noin 939,3 miljoonaa. Hakemuksia oli käsittelemättä vielä 1 321.

Valtiokonttorilla oli käsittelemättä perjantaina 446 kustannustukihakemusta.

Lisäksi hallitus on suunnannut yksinyrittäjien korona-avustukseen 250 miljoonaa euroa, josta on elokuuhun mennessä myönnetty noin kolmannes. Tämä käy ilmi Kuntaliiton 17.–20. elokuuta tekemästä kyselystä, johon vastasi 197 kuntaa.

Kyselyn mukaan kunnat ovat vastaanottaneet hieman yli 36 000 yksinyrittäjien koronatukihakemusta, joista on käsitelty noin 34 000 ja hyväksytty vajaat 30 000.

Valtaosa kustannustuen saajista palveluyrityksiä

Valtiokonttorin Timo Laitisen mukaan kustannustuen hakemusvauhti ei ole kiihtynyt, mutta hakuajan loppua kohden isommat yritykset ovat lähettäneet yhä enemmän hakemuksia.

– Jos monta 500 000 euron hakemusta tulee, miljoonat alkavat juosta.

Tähän mennessä enimmäissumman 500 000 euroa ovat saaneet esimerkiksi Marimekko, Stockmann ja useat isot hotelliketjut. Laitisen mukaan keskimääräinen tukisumma yrityksille on ollut vajaat 34 000 euroa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos yritys on oikeutettu kustannustukeen, päätös on tehty 3-4 päivän kuluessa.

– Valtaosa tuen saajista on palveluyrityksiä. Ehkä se johtuu siitä, että tässä korvataan huhti-toukokuussa menetettyä liikevaihtoa. Koronan vaikutus osui keväällä kaikista vahvimmin palvelusektoriin, Laitinen kertoo.

Koronatukia voidaan periä takaisin

Osa kustannustukea hakeneista yrityksistä on saanut koronatukea myös muulta taholta. Kustannustukea ei tällöin välttämättä jää maksettavaksi, koska lain mukaan osa muiden toimijoiden maksamista tuista vähennetään kustannustuesta.

Laitisen mukaan kustannustuki voidaan periä takaisin, jos yritys ei ole ilmoittanut muita tukia oikein.

– Tuki peritään takaisin, jos hakemuksessa on vakuuttanut, ettei ole saanut esimerkiksi Business Finlandin tukea, ja sitä onkin saanut. Alamme tarkistaa näitä sen jälkeen, kun hakemukset on käsitelty. Ensin annamme rahaa pois ja vasta sitten ryhdymme siivoamaan.

Elokuun alussa Valtiokonttori havaitsi kustannustuen käsittelyssä käytettävissä palkkatiedoissa teknisen virheen, jonka takia osa hakemuksista käsiteltiin uudelleen. Laitisen mukaan noin 300–400 yritykseltä perittiin kustannustukea takaisin ja samaan verran yrityksiä sai uudelleenkäsittelyn jälkeen lisää tukea.

– Takaisinperintä on tietysti ikävää yrityksen kannalta. Olemme ottaneet yhteyttä yrityksiin, ja pääsääntöisesti he ovat ymmärtäneet, mistä on kysymys ja prosessi on mennyt sujuvasti.

Päällekkäisiä tukia on korjattu

Business Finland voi periä tukia joko kokonaan tai osittain takaisin, jos yritys on poikennut projektisuunnitelmasta merkittävästi.

– Tämä on osa sekä loppuraporttien arviointia että tarkastusprosessiamme. Yksittäisiä tapauksia emme voi tässä vaiheessa kommentoida, koska asiat käydään aina läpi myös asiakkaiden kanssa, Business Finlandin johtaja Reijo Kangas kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tällä hetkellä loppuraportteja on hyväksytty noin 3 200, joista valtaosa on esiselvityksiä. Kankaan mukaan näille hankkeille myönnetystä kokonaissummasta rahoitusta on palautunut noin kahdeksan prosenttia.

Business Finland maksaa tuesta 70 prosenttia ennakkoon ja loput 30 prosenttia, kun loppuraportti on hyväksytty.

Uudenmaan Ely-keskuksen johtaja Petri Knaapinen kertoo, että päällekkäisiä tukia Business Finlandin myöntämien tukien kanssa on korjattu, mutta tarkkoja määriä hän ei tiedä.

– Aina kun jotakin korjattavaa löytyy, on hallinnon tapa korjata väärin menneet päätökset (ja) periä tuki takaisin. Ennen takaisinperintäpäätöstä hallinto aina kuulee asiakasta ensin.


Koronatuet

Kustannustuki eniten kärsineille

Valtiokonttorin myöntämä kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.

Edellytyksenä on sekä toimialan että yrityksen liikevaihdon lasku.

Tukea maksetaan toimialoille, joiden liikevaihto on huhtikuussa 2020 laskenut vähintään 10 prosenttia verrattuna maalis-kesäkuuhun 2019.

Ehtona on lisäksi, että yrityksen liikevaihto huhti-toukokuussa 2020 on laskenut yli 30 prosenttia verrattuna maalis-kesäkuuhun 2019.

Jos yrityksen toimiala ei kuulu tuen piiriin, tuki voidaan lain mukaan myöntää vain yrityksen osoittamista erityisen painavista, koronapandemiaan liittyvistä syistä..

Tuki on enintään 500 000 euroa yhteensä kahdelta kuukaudelta. Alle 2000 euron tukea ei makseta, sillä liian matalalla tuella ei ole merkitystä konkurssien estämisen näkökulmasta.

Tuen suuruus riippuu yrityksen kiinteiden kustannusten ja palkkakustannusten määrästä. Tukea on voinut hakea Valtiokonttorista 7. heinäkuuta lähtien.

Muut yritystuet

ELY-keskukset rahoittivat yrityksiä, joissa työskentelee enintään viisi henkilöä hakemuksen jättämishetkellä ja joiden liiketoiminta kärsii koronavirustilanteesta .

Tuella rahoitetaan yritysten tilanneanalyysien tekemistä ja kehittämistoimenpiteitä.

Business Finlandin suorat avustuksen koronavirustilanteen vuoksi oli tarkoitettu Suomessa toimiville pk-yrityksille, jotka työllistävät 6-250 henkeä sekä midcap-yrityksille, joissa voi olla yli 250 henkeä töissä mutta joiden liikevaihto on alle 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Business Finland oon ottanut käyttöön uuden tutkimus-, kehitys- ja innovaatiolainan (TKI-laina), johon hallitus on varannut 300 miljoonaa euroa. Toimialarajauksia rahoituksessa ei ole ja rahoitusta voivat hakea kaikenkokoiset osakeyhtiöt.

Yksinyrittäjät voivat edelleen hakea kunnilta 2000 euron suuruista kertakorvausta, joka on tarkoitettu yrittäjän yritystoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Ari Hyvönen
Jep
Ei Suomessa tuollaisia tukia haluta jakaa ilman mahdottoman monimutkaisia hakemuksia. Paras palauttaa rahat ja antaa ne eteläiselle maille, siellä ei rahan jaossa tule ongelmia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.