Kotimaa

Sairaanhoitopiirit voivat jo käyttää koronalääkettä, jonka tehosta ei ole varmuutta – uusien lääkkeiden tutkiminen alkaa Suomessa syksyllä

Viruslääke remdesiviiri sai EU-komissiolta ehdollisen myyntiluvan koronaviruksen aiheuttaman taudin hoitoon heinäkuun alussa. Lupa perustuu tutkimusaineistoon, joka on osin keskeneräistä.
Viruslääke remdesiviiri sai EU-komissiolta ehdollisen myyntiluvan koronaviruksen aiheuttaman taudin hoitoon heinäkuun alussa. Lupa perustuu tutkimusaineistoon, joka on osin keskeneräistä.

2010-luvun alkupuolella ebolaa vastaan kehitetty viruslääke remdesiviiri on ensimmäinen myyntiin hyväksytty covid-19-taudin hoitoon tarkoitettu lääke. Silti sen tutkimus on yhä kesken ja teho epävarma.

Maailman terveysjärjestön WHO:n kansainvälinen Solidarity on ainoa tutkimushanke maailmassa, joka selvittää, vähentääkö remdesiviiri kuolleisuutta koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Suomikin on mukana tutkimuksessa, jonka tulokset lähetetään pian arvioitavaksi tieteelliseen lehteen. WHO kertoo tuloksista lähiaikoina.

– Lääkettä myydään ennen kuin tiedetään, auttaako se. Systeemi pelaa hyvin bisneksen näkökulmasta, mutta potilaan ja veronmaksajan näkökulmasta se ei ole kovin hyvä, kertoo Solidarityn kansallinen päätutkija Kari Tikkinen.

EU-komissio myönsi remdesiviirille ehdollisen myyntiluvan 3. heinäkuuta. Pari päivää aiemmin Yhdysvallat oli ostanut lähes kaikki varastot lääkkeestä kolmeksi kuukaudeksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

28. heinäkuuta EU allekirjoitti 63 miljoonan euron sopimuksen remdesiviiristä yhdysvaltalaisen Gilead-lääkeyhtiön kanssa. Veklury-lääkettä riittää noin 30 000 potilaalle, joilla on vakavia oireita.

Remdesiviiriä on jo hankittu myös Suomeen, mutta varmuusvarastojen sisältö ei ole julkista tietoa.

– Kyseistä lääkettä on saatu Suomeen eri mekanismien kautta rajallisia määriä ja sen saatavuus pyritään jatkossakin turvaamaan, kertoo erityisasiantuntija Elina Asola sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Asolan mukaan sairaanhoitopiireillä on jo mahdollisuus käyttää remdesiviiriä potilaiden hoidossa.

– Tällä hetkellä sairaalahoidossa covid-19-infektion vuoksi on päivittäin yksittäisiä potilaita, joista vain osa tarvitsisi tai voisi käyttää remdesiviiriä hoitavan lääkärin arvion ja päätöksen mukaisesti, Asola kertoo sähköpostitse.

– Ymmärtääkseni sitä on toistaiseksi käytetty lähinnä tutkimuksissa. Tämä on perusteltua, koska tutkimustietoa lääkkeen vaikutuksista tarvitaan lisää.

Kari Tikkinen toivoo, että tutkimustuloksia odotettaisiin ennen kuin lääkettä annetaan koronapotilaille tutkimusten ulkopuolella.

– Suomessa ministeriö toivottavasti odottaa vielä lisää tutkimustuloksia. Prosessit ovat myös hitaita. Menee varmaankin viikkoja ennen kuin lääkettä käytetään potilaille EU:n kiintiöstä, Tikkinen toteaa.

Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto FDA salli remdesiviirin kokeellisen käytön hätätilanteessa koronapotilaille jo toukokuussa. Tikkisen mielestä päätös oli liian hätiköity ja hoitotutkimuksia tehtiin liian vähän.

– Nyt lääkettä on ikään kuin pakko hankkia, vaikka ei tiedetä, auttaako se. Maailmalla on ostobuumi päällä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos Solidarityn tutkimustulokset päätyvät suosittelemaan remdesiviiriä, kilpajuoksu lääkkeen ostamiseksi kiihtyy.

– Jos lääke ei toimi, on tehty huonot kaupat. Se, auttaako remdesiviiri paranemista, on epävarmaa. Tiedetään, että lääke esimerkiksi nostaa joillakin potilailla maksa-arvoja, Tikkinen sanoo.

Suomessa aletaan tutkia syksyllä uusia koronalääkkeitä potilailla.

– Lääketutkimukseen tulee mukaan uusia lääkkeitä syksyn kuluessa. Enempää en voi vielä kertoa. Remdesiviirin tutkimuksen jatkuminen selviää lähiaikoina, Tikkinen kertoo.

Jos tutkimukset osoittavat, että remdesiviiristä on hyötyä, sitä suositellaan koronapotilaille. Jos taas hyötyä ei löydy lainkaan tai lääkkeestä on haittaa, remdesiviiriä ei suositella.

Tikkisen mukaan on myös kolmas vaihtoehto, jossa lääkkeestä voi olla jonkin verran apua. Silloin tarvitaan lisätutkimuksia.

– Remdesiviiri ei tule olemaan mikään dramaattinen hoito, joka parantaa kaikki, mutta siitä voi olla jonkin verran hyötyä. Jotta pieni apua voidaan osoittaa luotettavasti, tarvitaan valtava määrä potilaita.

Suomessa on tutkittu remdesiviiriä seitsemällä koronaviruksen takia sairaalahoitoon joutuneella potilaalla pääkaupunkiseudulla. Tutkimus on perustunut vapaaehtoisuuteen.

Maailmanlaajuisesti Solidarity-hankkeessa on tutkittu remdesiviirin tehoa noin 2 000 potilaalla.

Kokonaisuudessa tutkimukseen on rekrytoitu noin 9000 potilasta. Kaikkien seuranta ei ole vielä päättynyt, koska he ovat vielä sairaalahoidossa.

Suomessa on käynnissä useita tutkimuksia, jotka testaavat koronaviruksen hoitoon soveltuvia lääkeaineita laboratorioissa. Tikkisen mukaan Solidarity-hanke tutkii, kuinka eri lääkkeet tehoavat käytännössä koronapotilaiden hoidossa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Mahdollisimman moni sairastunut olisi hyvä saada mukaan tutkimuksiin. Näin saataisiin eettisesti ja nopeasti tietoa eri hoitojen tehosta, Tikkinen toteaa.

– On hieman surullista, että meidän seitsemän potilaan tutkimuksemme on Suomen laajin. Vain noin prosentti sairaalassa hoidetuista potilaista on Suomessa rekrytoitu hoitotutkimuksiin. Keväällä hoidettiin satoja tutkimusten ulkopuolella.

Solidarity Finlandissa on tällä hetkellä mukana yhdeksän sairaalaa, ja hankkeessa tutkitaan tällä hetkellä vain remdesiviiriä. Se on ainoa lääke, jota on testattu suomalaisten potilaiden hoidossa.

Aiemmin WHO:n tutkimushankkeessa olivat mukana myös Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hehkuttama hydroksiklorokiini sekä HI-viruksen hoitoon käytettävä lopinaviirin ja ritonaviirin yhdistelmä. Tikkisen mukaan ne tiputettiin pois tutkimuksesta kesäkuussa, koska kummankaan ei todettu auttavan tautiin.

Suomessa hydroksiklorokiinin tutkimuksiin ei ehditty rekrytoida yhtään potilasta ennen kuin lääke tiputettiin hankkeesta. Lopinaviirin tutkimuksiin suomalaiset ja pohjoismaalaiset infektiolääkärit eivät halunneet lainkaan mukaan, Tikkinen kertoo.

Juttua korjattu 27.8. kello 13.00. Remdesiviiri on ainoa tällä hetkellä tutkittava lääke Solidarity FInland -hankkeessa eikä koko WHO:n Solidarity-hankkeessa, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Juttua päivitetty 27.8. kello 11.50. Lisätty STM:n erityisasiantuntijat kommentit lääkkeestä Suomessa sekä päivitetty otsikkoa ja ingressiä.


Remdesiviiri

Ensimmäinen koronalääkkeen myyntilupa

Remdesiviiri (Veklury) on virustautien hoitoon tarkoitettu lääkeaine.

Sen kehitti yhdysvaltalainen lääkeyhtiö Gilead Sciences 2010-luvun alkupuolella alun perin ebolan hoitoon.

Lääke pysäyttää viruksia estämällä niiden RNA-ketjujen toiminnan. Se ei vaikuta immuunipuolustuksen reaktioihin vaan virukseen ja sen lisääntymiseen. Lääke annetaan potilaalle ruiskeena suoneen.

Remdesiviiri on ensimmäinen lääke, joka on saanut Euroopassa myyntiluvan COVID-19-taudin hoitoon. Myyntilupa on myönnetty ehdollisena heinäkuussa 2020, ja valmisteeseen kohdistuu lisäseuranta.

Ehdollisen myyntiluvan mukaan Veklury on tarkoitettu koronavirustaudin hoitoon aikuisille ja nuorille vähintään 12-vuotiaille, joilla on keuhkokuume ja jotka tarvitsevat lisähappea.

Sairaalan vuodeosastohoidossa olevilla potilailla, jotka tarvitsevat lisähappea, remdesiviirin on osoitettu lyhentävän toipumisaikaa ja mahdollisesti vähentävän kuolleisuutta lumeeseen verrattuna.

Sen sijaan hoidosta ei ole osoitettu hyötyä potilailla, jotka eivät tarvitse lisähappea tai jotka tarvitsevat tehohoitoa.

Remdesiviirin lääkekustannukset potilasta kohden ovat keskimäärin noin 2 200 euroa. Viisi päivää kestävä hoito on kustannusneutraalia, jos se lyhentää vuodeosastoaikaa keskimäärin vähintään kolmella vuorokaudella.

Lähde: Fimean arviointikooste

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
AKurkinen
sikaa säkissä
Onko vapaaehtoisia ? Ensin hutkitaan ja sitten tutkitaan !😂
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
AKurkinen
Vast: sikaa säkissä
Testit eivät kuulu minulle, mutta ostaisin vasta sitten, kun tiedän, että se auttaa !
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.