Uutiset

Koronan ilmastovaikutukset vähäisiä – ilmastonmuutos ei pysähtynyt, mutta ilma puhdistui hetkellisesti

Ari-Matti Ruuska
Suomessa koronaviruksen poikkeustila-aika ajoittui jokakeväiseen katupölyjaksoon. Pahoja katupölypäiviä oli vähemmän kuin normaalivuonna ja rajoitukset vähensivät korkeimpia pitoisuuksia.
Suomessa koronaviruksen poikkeustila-aika ajoittui jokakeväiseen katupölyjaksoon. Pahoja katupölypäiviä oli vähemmän kuin normaalivuonna ja rajoitukset vähensivät korkeimpia pitoisuuksia.

Koronapandemian takia asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua tilapäisesti, kertoo Ilmatieteen laitos selvityksessään.

Poikkeustilan päättymisen jälkeen pitoisuudet ovat kuitenkin palanneet lähes entiselle tasolleen. Tulokset esiteltiin tiistaina 18.elokuuta Ilmansuojelupäivien webinaarissa.

Ilmatieteen laitoksen selvityksen mukaan koronapandemian pysäyttämiseksi asetetut liikkumisrajoitukset paransivat ilmanlaatua Suomessakin. Liikenteen päästöjen väheneminen aiheutti selkeimmät muutokset kaupunki-ilman typpidioksidipitoisuudessa, mutta muutkin tutkitut saasteet osoittivat vähenemisen merkkejä poikkeustilan aikana.

Suurimmat typpidioksidipitoisuuden (NO2) vähennykset olivat jopa 60 prosenttia. Muutos oli kuitenkin vain tilapäinen.

– Poikkeustilan päättymisen jälkeen typpidioksidipitoisuudet ovat nyt palanneet lähes entiselle tasolleen, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pia Anttila tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös otsonipitoisuudet (O3) ja pienhiukkaspitoisuudet (PM2.5) pysyttelivät poikkeustilan ajan valtaosin pitkän ajan keskiarvojen alapuolella.

– Suomeen ajoittain kulkeutuvat saastuneemmat ilmamassat aiheuttavat herkästi episodimaista, laaja-alaista pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksien kohoamista, Anttila selittää.

Suomessa poikkeustila-aika ajoittui jokakeväiseen katupölyjaksoon. Koronarajoitukset vähensivät kuitenkin korkeimpien pitoisuuksien esiintymistä, ja pahoja katupölypäiviä oli vähemmän kuin normaalivuonna.

Selvitys koronan vaikutuksesta ilmanlaatuun tehtiin kuntien, teollisuuden ja Ilmatieteen laitoksen ilmanlaadun seurantatulosten perusteella vertaamalla poikkeustila-ajan pitoisuustasoja pitkän ajan keskiarvoihin vuosien 2017–2019 välillä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.