Kotimaa

Suurkoulut tulevat – Suomen peruskouluverkko voi harventua 20 vuodessa lähes puoleen nykyisestä

Vilpeilän koulu on yksi tänä vuonna suljetuista opinahjoista. Se sijaitsee Kangasalan Sahalahdella.
Vilpeilän koulu on yksi tänä vuonna suljetuista opinahjoista. Se sijaitsee Kangasalan Sahalahdella.

Jos kehityksen annetaan jatkua nykyisen kaltaisena, Suomessa saattaa olla vuonna 2040 lähes 50 prosenttia vähemmän peruskouluja kuin nyt. Tämä käy ilmi Opetushallituksen tiistaina julkaisemasta selvityksestä.

Käytännössä verkon harveneminen johtaa koulujen koon kasvuun. Opetusyksiköitä on entistä vähemmän ja ne ovat entistä suurempia.

Peruskouluja on nyt noin 2 300. Vuodesta 2000 niiden määrä on jo vähentynyt 42 prosentilla. Peruskouluasteen erityiskouluja kehitys on koetellut vielä radikaalimmin. Niitä on nyt peräti 74 prosenttia vähemmän kuin 20 vuotta sitten.

Jättikouluja on jo nyt sata

Määrällisesti eniten peruskouluverkkoa on karsittu Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Lapissa. Sen sijaan prosentuaalisesti koulukato on koetellut tuntuvimmin Etelä-Karjalaa ja Etelä-Savoa.

Luonnollista on, että lakkautukset ovat kohdistuneet pieniin kouluihin. Vuosituhannen vaihteessa Suomen peruskouluista 40 prosenttia oli alle 50 oppilaan opinahjoja. Nyt niiden määrä on 20 prosentin luokkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vastaavasti suuria yhtenäiskouluja on aikaisempaa enemmän. Toissa vuonna maassa toimi jo yhdeksän yli tuhannen oppilaan peruskoulua. Yli 700 oppilaan kouluja oli toissa vuonna sata. Vuosituhannen alussa niitä oli vain 13.

Asiaan voidaan toki vaikuttaa

Oletus peruskouluverkon puolittumisesta perustuu Opetushallituksen selvityksen jyrkimpään arvioon.

Siinä kehityksen oletetaan jatkuvan nykyisellään vuoteen 2040 asti. Se johtaisi opetusyksiköiden määrän hupenemiseen 46 prosentilla.

Toisessa laskelmassa ennakoidaan, että kehitystä koetetaan hillitä erilaisilla toimilla joko kansallisesti tai alueellisesti. Tällöin vähennystä olisi kenties vain 37 prosenttia.

Lievimmässä skenaariossa toimien oletetaan olevan siinä määrin tuntuvia, että peruskouluverkko harvenisi ainoastaan 23 prosentilla. Opetushallituksen opetusneuvos Kari Nyyssölä ei pidä tätä vaihtoehtoa kuitenkaan realistisena.

– Koulujen määrä jatkaa todennäköisesti joka tapauksessa pienenemistään ainakin lähitulevaisuudessa, Nyyssölä muistuttaa Opetushallituksen tiedotteessa.

– Tällä hetkellä todennäköisimmältä näyttää keskimmäinen laskelma. Kuntien ja koulutuksen järjestäjien tekemät ratkaisut vaikuttavat suuresti siihen, millaiseksi kouluverkko lopulta muodostuu.

Lapsia ei synny tarpeeksi

Kehityksen taustalla on useita tekijöitä. Yksi on perusopetuksen oppilasmäärä. Se oli toissa vuonna noin 550 000. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2040 sen ikäisiä oppivelvollisia on enää noin 425 000.

Syitä ja seurauksia ovat katsantokannasta riippuen myös muun muassa kuntien taloustilanne sekä väestökehityksen, kaupungistumisen, digitalisaation ja työn murroksen kaltaiset megatrendit. Selvää joka tapauksessa on, ettei koulukato ainakaan edistä haja-asutusalueiden eikä edes keskikokoisten taajamien elinvoimaisuutta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Opetushallituksen ennakoinnin mukaan koulujen määrä vähenee seuraavien 20 vuoden aikana eniten Pohjanmaalla, Satakunnassa, Kainuussa ja Etelä-Savossa. Niissä vähennys voi olla jopa 60-70 prosentin luokkaa.

Lievimmin trendin oletetaan kohtelevan Uuttamaata ja Ahvenanmaata. Edellisessä kouluverkko hupenisi alle 25 prosentilla ja jälkimmäisessä vain noin 10 prosentilla.

Lue myös: Myös Varsinais-Suomeen ennustetaan koulujen määrän puolittumista – ammattijärjestö: opetuksen keskittäminen vaatii suunnittelua

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Keskittäminen on saatanasta (useimmiten)
Vastustan koulujen keskittämistä yhä suurempiin yksiköihin ennen kaikkea oppilaiden vuoksi, mutta asialla on suuri merkitys myös vanhemmille ja kaikillekin aikuisille. Jutussa sivutaankin sitä, että koulu on usein elintärkeä tai ainakin hyvin tärkeä yhdyskuntien toimivuudelle ja houkuttelevuudelle.

Ihmettelen varsinkin sitä, että kun eriarvoisuus on nykyään puheissa päivittäin, niin kouluverkoston kautta kasvava alueellinen eriarvoisuus onkin ilmeisesti täysin ok. Katson myös, että keskittäminen sortaa osaa veronmaksajista, jotka maksavat siinä kuin muutkin mutta eivät saa yhtä hyvin keskeistä palvelua kotiseudullaan.

Raivoisa keskittäminen on viemässä maatamme kehitysmaan suuntaan. Ihmisillä on kymmenien ja satojenkin kilometrien matkat terveydenhoitoon ja kouluihin. Vähän kuin jossain Afrikan maaseudulla. Kerätään kehitysapua, jotta saadaan sinne joka kylään koulu ja terveydenhoitaja, kun taas meillä, no...

Eiköhän joskus hamassa tlevaisuudessa jossain tuuli taas käänny - mutta ei varmasti ensimmäisenä Suomessa. Huomataan pitkien välimatkojen monet ongelmat ja keksitään pyörä uudelleen: lähipalvelut! Myös maaseudulle, lähiöihin, kirkonkyliin jne. Itse tuskin olen enää sellaista kehitystä näkemässä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Rainer Kryssi
Vast: Keskittäminen on saatanasta (useimmiten)
Tuo on totta. Salossa suuri virhe ympäristökunnille oli kuntaliitos Saloon 2009 (en silloin ennä asunut siellä). Lupailtiin palveluiden ym. säilyvän mutta miten kävikään? Säästöjä ei olla saatu, monet vanhojen kuntien viranhaltijat edelleen pyörittelevät peukaloitaan kaupunginvirastossa mutta säästöjä pitää saada Nokian jälkeen. No, lopetetaan julkiset palvelut entisistä kunnista ja keskitetään kaikki "vanhaan" Saloon. Kouluja, päiväkoteja ja terveyskeskuksia on lopetettu. Bussit kulkevat vain koululaisten vuoksi ja heidän aikatauluillaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
AdoAtero
Todellinen syy koulukoon kasvamiselle
"Kehityksen taustalla on useita tekijöitä. Yksi on perusopetuksen oppilasmäärä."

Tuo ja kaupungistuminen eivät selitä suurkoulujen määrän kasvua lainkaan. Ne johtavat kyllä väistämättä koulumäärän vähenemiseen, mutta eivät pakota rakentamaan aiempaa suurempia kouluja.

Todellinen syy on raha. Hyvinvointimaat ovat avanneet maailmantalouden liian vapaalle kilpailulle, minkä seurauksena menestyksen ratkaisevat paljolti vain kaksi asiaa: osaaminen ja kustannustaso. Koska osaaminen liikkuu nykyään helposti maasta toiseen, kustannustaso ratkaisee yhä enemmän. Hyvinvointimaat joutuvat sen vuoksi jatkuvasti laskemaan kustannustasoaan pärjätäkseen ei-hyvinvointimaille. Jollemme tee asialle mitään, hyvinvointimme tulee rahasta riippuvilta osin väistämättä laskemaan kohti halpamaiden tasoa. Kärsiviä asioita ovat ainakin palkat (tai ostovoima), yhteiskunnalliset palvelut, vapaa-ajan määrä, työsuhdeturva, kuluttajansuoja ja ympäristönsuojelu.

Asia on iso, mutta ei ole muuta mielekästä vaihtoehtoa kuin tarttua siihen kunnolla. Koska asia riippuu paljolti eri maiden poliitikoista, jotka demokratioissa pyrkivät ensisijaisesti miellyttämään äänestäjiä, riippuu asia paljon myös kansalaisten ymmärryskyvystä. Ihmisille pitää siksi alkaa avoimesti ja rehellisesti kertoa, miksi niin moni asia menee hyvinvointimaissa huonompaan suuntaan, vaikka niiden pitäisi tiedon, osaamisen ja tuottavuuden kasvaessa parantua.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.