Kotimaa

"Hoitajamitoitus täyttyy jo" – koronaepidemia ei estäne hoitajamitoituksen toteutumista suunnitellusti lokakuussa

Hoitajamitoituksen rahoitus sai helpotusta porrastamisesta. Rahoituksesta päätetään syksyn budjettiriihessä. Kuvassa koronahoitaja Silja Mäkinen kuvattuna HUSin kirurgisen sairaalan tiloissa. Mäkinen ei liity juttuun.
Hoitajamitoituksen rahoitus sai helpotusta porrastamisesta. Rahoituksesta päätetään syksyn budjettiriihessä. Kuvassa koronahoitaja Silja Mäkinen kuvattuna HUSin kirurgisen sairaalan tiloissa. Mäkinen ei liity juttuun.

Uuden hoitajamitoituksen olisi pitänyt astua voimaan lauantaina 1. elokuuta. Koronaepidemia kuitenkin siirsi lain voimaanastumisen lokakuun alkuun, jolloin ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa vaaditaan 0,5 hoitajaa asiakasta kohti.

Hoitajamitoituksen nostaminen porrastetaan siten, että 0,7 työntekijän mitoitus on täysimääräisesti voimassa vuonna 2023.

Sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto Tehyssä ja lähihoitajien ammattiliitto Superissa ei uskota, että koronavirusepidemia tulisi vaikuttamaan hoitajamitoituksen ensimmäisen etapin toteutumiseen tavoitteen mukaisesti. Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan 0,5 hoitajan mitoitus täyttyy paikoittain reilustikin jo nyt, sillä tähän asti 0,5 hoitajan mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella.

– Kyllä se ihan realistinen tavoite on.

Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen ei usko, että lain astuminen voimaan lokakuun alussa näkyisi heti suurina muutoksina tai resurssitarpeina.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Haasteellisemmaksi tulevat seuraavien vuosien mitoituksen nostaminen.

Kuntaliitto kritisoi keväällä hoitajamitoitusta koskevaa lakiehdotusta hatarasta rahoituspohjasta ja esitti lakimuutoksen siirtämistä. Kuntaliiton toukokuussa teettämän kyselyn mukaan yli 90 prosenttia kunnista ei olisi toteuttanut hoitajamitoituksen nostoa koronakriisin aikana.

Kuntaliiton puheenjohtaja Minna Karhunen kertoo, että sittemmin lakiehdotukseen tehdyt muutokset ovat tervetulleita. Perustuslakivaliokunta vaati, että hoitajamitoitukseen on oltava rahoitus sitä mukaa, kun laki astuu voimaan ja mitoitusta nostetaan. Tämän vuoksi hoitajamitoituksen nostaminen toteutetaan porrastetusti.

– Olisimme toivoneet pidempää lykkäystä, mutta näillä mennään.

Koronalla on arvioitu olevan yhteensä 1,9 miljardin vaikutukset kuntatalouteen, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen kirjoittaa sähköpostitse.

– Valtion lisätalousarviossa on kesäkuussa päätetty kuntien tukipaketista, jonka suuruus on 1,4 miljardia euroa. Jo pelkästään noiden lukujen perusteella kuntien tilanne näyttää synkältä eikä valtion vastaantulo riitä korjaamaan kuntatalouden kyykkäystä vuonna 2020.

Hallitus on laskenut hoitajamitoitusuudistuksen tuovan siirtymäajan päättyessä 178,9 miljoonan euron lisäyksen kunnille myönnettäviin valtionosuuksiin. Siirtymäajan rahoituksesta puuttuu vielä reilu 96 miljoonaa.

Rahoitusta on suunniteltu hankittavan esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten leikkauksilla sekä kuntien digitaalisten palveluiden kehittämisellä.

– Rahoitusta on pohjustettu esimerkiksi kuntien terveyspalveluiden digitaalisesta kehittämisestä saatavista säästöistä. Tämä on hataralla pohjalla, sillä kehitystyö aiheuttaa kustannuksia ennen kuin sillä aletaan säästää, Karhunen sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös hyvinvointiala Hali ry:n hoivajohtaja Arja Laitinen katsoo rahoituksen olevan edelleen hataralla pohjalla.

– Esimerkiksi Kela-korvausleikkauksista saatavat tulot riippuisivat siitä, paljonko palveluita kulutetaan.

Rahoituksesta ja rahoituskeinoista päätetään syksyn budjettiriihessä.

Kunnat ovat vaikeassa tilanteessa, mutta koronavirusepidemialla ei ole suurta vaikutusta hoitajamitoituksen toteutumiseen, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön Yhteisöt ja toimintakyky -osaston johtaja Taru Koivisto.

– Kuntien talousvaikeuksiin liittyy muutakin, kuin ikäihmisten ympärivuorokautiset palvelut ja koronakriisi. Sitä on erittäin vaikeaa tässä tilanteessa arvioida, kuinka lopullinen hoitajamitoitus toteutuu parin vuoden päästä.

Lokakuussa haasteeksi nousee se, että uuden lain astuessa voimaan henkilöstömitoitukseen ei enää lasketa tukipalvelutehtäviä, vaan ainoastaan välitön asiakastyö, Laitinen arvioi.

– Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lähihoitaja tekee välitöntä hoitotyötä tarjoillessaan päiväkahvia asiakkaalle. Astian vieminen tiskikoneeseen onkin välillistä hoitotyötä, eikä sitä lasketa enää hoitajamitoitukseen. Palveluntuottajien on siis lisättävä resursseja joka tapauksessa välilliseen työhön, ja tämä tulee lisäämään palveluntuottajien kustannuksia jo lokakuussa.

Siitosen mukaan tukipalvelujen erottaminen hoitajamitoitukseen laskettavasta työajasta on sinänsä erittäin hyvä asia. Tukipalvelut olivat omiaan lisäämään hoitohenkilökunnan kuormitusta kevään aikana.

– Esimerkiksi hygieniatason ylläpito vei paljon resurssia. Monilla oli tunne, että aika menee ovenkahvojen hinkkaamiseen ikäihmisten hoitamisen sijaan, Siitonen kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Jos koronaepidemian toinen aalto tulee ja siivousta on sen myötä vieläkin enemmän tehostettava, niin väkeä on tukipalveluihin todellakin palkattava lisää. Ei voi mennä niin, että koulutetut hoitajat tekevät ruokahuoltotehtävät ja siivoukset.


Mikä?

Hoitajamitoitus

Eduskunta hyväksyi 26. kesäkuuta lain ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta.

Laki astuu voimaan lokakuussa, jolloin henkilöstömitoituksen on oltava 0,5 hoivatyöntekijää asiakasta kohden. Aiemmin 0,5 työntekijän mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella.

Vuoden 2021 alusta henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,55 ja vuoden 2022 alusta vähintään 0,6 työntekijää asiakasta kohti. Siirtymäaika päättyy 1. huhtikuuta 2023, jolloin henkilöstömitoitus vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti tulee täysimääräisesti voimaan.

Hoitajamitoitukseen ei lokakuusta eteenpäin enää lasketa välillistä asiakastyötä, kuten siivousta ja ruokahuoltoa.

Hoitajamitoituksen rahoituksesta päätetään syksyn budjettiriihessä.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Petteri Vuorinen
Helpommin
Ruotsi hoiti tämänkin asian paljon halvemmalla kun hoitajien lisäämisen sijaan vähentävät vanhuksia.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.