Kotimaa

EK:n Jyri Häkämies huolissaan kustannustukien oikeasta kohdistamisesta – "Suhdanne ja teollisuus toimivat eri rytmissä"

Teollisuudessa muutokset näkyvät hitaammin kuin palvelualoilla. Kuvan Rauman telakalta peruttiin koronakriisin takia suuri australialaistilaus.
Teollisuudessa muutokset näkyvät hitaammin kuin palvelualoilla. Kuvan Rauman telakalta peruttiin koronakriisin takia suuri australialaistilaus.

Jyri Häkämies kommentoi taloudellisia näkymiä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n suhdannebarometrin julkistuksen yhteydessä maanantaina.

Häkämies on huolissaan heinäkuun alusta alkaen haettavissa olleen kustannustuen kohdistumisesta. Kustannustukea voivat saada yritykset, joiden liikevaihto on tippunut koronakriisin seurauksena vähintään 30 prosenttia.

Vertailujaksoina käytetään vuoden 2019 maalis-kesäkuuta sekä tämän vuoden huhti-toukokuuta.

– Tämä saattaa muodostua ongelmaksi, koska suhdanne ja teollisuus toimivat eri rytmissä, Jyri Häkämies kuvailee.

– Esimerkiksi konepajateollisuudessa, jossa on pitkät toimitusajat, huhtikuu saattoi vielä olla ihan kohtuullinen kuukausi, mutta toukokuussa alkoi miinustamaan, ja se miinustus jatkui kesäkuussa. Voi olla tarpeen, että kuukausimääritettä pystytään muuttamaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Palvelut palautuvat nopeimmin

Elinkeinoelämän keskusliiton neljännesvuosittain julkaisema suhdannebarometri kertoi yritysten suhdannenäkymien korjaantuneen selvästi edellisestä, huhtikuussa toteutetusta kyselystä.

Suhdannetilanne on edelleen heikko, mutta suhdanneodotusten saldoluku on nyt -11, kun viimeksi se oli peräti -59. Palvelualoilla luku nousi heinäkuussa nollan tuntumaan.

– Koronakriisi kohtelee toimialoja hyvin eri tavalla, EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa.

– Palvelut palautuvat rajoitustoimien helpottaessa ensimmäisinä, kaupan ala on pärjännyt kuluttajakysynnän vetämänä varsin hyvin, mutta teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on vasta kärjistymässä. Eritahtisuus pitkittää talouden palautumista niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Talouden asteittainen palautuminen koronakriisistä on käynnissä, mutta syksyn näkymät ovat hyvin epävarmat. Teollisuudessa kysynnän puutteesta raportoi 57 prosenttia vastaajista.

– Pudotus teollisuuden uusissa tilauksissa onneksi pysähtyi heinäkuussa, mutta henkilöstöodotukset lupaavat heikkoa kehitystä työllisyyttä ajatellen.

Toinen aalto uhkaa myös taloutta

EK:n pääekonomisti Penna Urrila arvioi lähiaikojen talouslukemissa tulevan vastaan vielä yllätyksiä ja heilahteluja.

– Vasta vähän ajan päästä pystymme arvioimaan, mitkä kevään ja ensimmäisen aallon vaikutukset tilanteeseen ovat, Urrila summaa.

Tällä hetkellä Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin kuusi prosenttia viime vuodesta. Ennusteisiin ei ole laskettu koronaviruksen mahdollista toista aaltoa ja sen aiheuttamaa pudotusta.

– Syksystä voi hyvinkin tulla epidemian toisen aallon myötä vielä vaikea, koska kriisin pitkittymisen myötä vaikutukset kertaantuisivat, Sami Pakarinen painottaa.

Kansantalouden ison kuvan EK:n ekonomistit muistuttavat olevan ennallaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Suomen vanhat ongelmat ovat yhä ajankohtaisia, kun koronasta lähdetään nousemaan. Korona voi muuttaa monta asiaa, mutta se ei muuta meidän väestökehitystä. Meidän julkinen talous on epätasapainossa, eikä nykypolitiikalla ole selkeää näkymää tasapainon palautumiseen. Koronan takia otettava lisävelka vaan tuo ongelmaa lähemmäs nykyhetkeä, Penna Urrila kuvailee.

Valtionvelka on ennusteiden mukaan nousemassa ekonomisteja huolestuttavalle tasolle.

– Suomen suhteellinen asema myös euromaiden joukossa on heikkenemässä. Emme ole enää samalla tavalla talouden perusteilta vahva maa kuin olemme tähän asti olleet ja miten markkinat ovat meidät luokitelleet. Riski siihen, että alamme liukua heikompaan kategoriaan, kasvaa koko ajan.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.