Kotimaa

Ann Selin eteni juoksutytöstä postikiistan ratkaisijaksi – "Jos minuun uskotaan, päin vain"

Kimmo Penttinen
Suomen suurimman ammattiliiton PAM:n entisestä puheenjohtajasta Ann Selinistä on ilmestynyt henkilökuva.
Suomen suurimman ammattiliiton PAM:n entisestä puheenjohtajasta Ann Selinistä on ilmestynyt henkilökuva.

Ann Selinin puhelin soi torstaina 21. marraskuuta kello 13.20 viime vuonna. Nyt oli tosi kyseessä. Kaksi viikkoa aikaisemmin Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n jäsenet olivat aloittaneet lakon, jonka syynä oli se, että valtio-omisteinen Posti haluaa siirtää työntekijöitään halvemman työehtosopimuksen piiriin.

Tilanne oli äitynyt pahaksi: valtakunnansovittelijan keinot olivat loppuneet ja lakot olivat laajentuneet kymmenien liittojen lähdettyä tukilakkoon. Suomalaiset alkoivat jakautua postin harjoittaman työehtoshoppailun vastustajiin ja postin kulkua vaikeuttaneiden lakkolaisten vastustajiin.

Oltiin pattitilanteessa. PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen soitti apuun "neljä viisasta", joissa ruumiillistuu se hiljainen valta, jota ammattiyhdistysliikkeellä Suomessa on. Pöydän ääreen istuivat toisilleen tutut kaverukset, joilla oli kullakin vuosikymmenten kokemus työmarkkinaneuvotteluista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Heistä ensimmäinen oli Ann Selin, joka oli puoli vuotta aiemmin jättänyt palvelualojen ammattiliiton PAM:n puheenjohtajan tehtävät. Muut pöydän äärelle istuutuneet olivat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen, aiemmin vt. valtakunnansovittelijana toiminut Jukka Ahtela sekä työnantajajärjestöjen palveluksessa uransa tehnyt Lasse Laatunen. Jos tämä nelikko ei keksisi keinoa ulos postikiistasta, ei sitä olisi.

Neljä viisasta esittivät seitsemää erilaista ratkaisumallia. Lopullisen paperin hyväksyivät kaikki muut paitsi Medialiitto ja ratkaisu jäi saavuttamatta. Sekä ministeri Sirpa Paatero (sd) että Antti Rinne (sd) joutuivat eroamaan.

Postin lakko päättyi lopulta. Työntekijät pysyivät alkuperäisissä liitoissaan, suomalaiset saivat tietää, mitä on työehtoshoppailu ja nähdä, että ammattiyhdistysliikkeellä on edelleen voimaa.

Pirkko Vekkelin ja Ismo Loivamaan kirjoittama Ann Selin – Ihminen, nainen, johtaja avaa ovet ammattiyhdistysliikkeen ytimeen, jossa vuonna 1960 Helsingissä syntynyt Selin on vaikuttanut siitä asti, kun hän 16-vuotiaana sai ensimmäisen työpaikkansa juoksutyttönä Liiketyöntekijäin Liitossa.

– Olen aina ajatellut, että jos minuun luotetaan ja uskotaan, että pärjään, niin menen päin vain, Selin kuvailee.

Hän eteni nopeasti eri tehtäviin, ensin monistamaan, luottamusmieheksi, nuorisosihteeriksi, puheenjohtajan sihteeriksi, aluetoimiston esimieheksi Jyväskylään ja lopulta uuden, neljän yhdistyksen fuusiosta syntyneen 200 000 jäsenen PAM:n puheenjohtajaksi, jona Selin toimi 16,5 vuotta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Itsestäänselvää se ei ollut, että Selinistä tuli vuonna 2002 PAM:n puheenjohtaja. AY-liikkeen johtopaikkoja olivat kansoittaneet vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen miehet.

– Se, että omasta liitostaan juoksutyttönä nousseesta Ann Selinistä tuli lopulta Suomen suurimman ammattiliiton PAM:n puheenjohtaja, oli ainutlaatuista. Hänen, kuten usein miesten varjosta nousseiden naisten, on tarvinnut olla aika hyvä, Selinin pitkään tuntenut presidentti Tarja Halonen toteaa.

Työ- ja luottamustehtävät ovat seuranneet Selinin uralla toisiaan useimmiten pyynnöstä, ja monesti tukijoukoissa on ollut niin miehiä kuin naisia. Tuki on tullut näyttöjen ja luottamuksen kautta. Selinin teeskentelemättömyys, ratkaisukeskeinen asenne ja ihmisten arvostaminen herättivät luottamusta.

Puolisoa tai lapsia hänellä ei ole, mutta se oli Selinin oma valinta.

– Jos mä ajattelen ihan omaa rooliani, niin olen luottamustehtävässä. Tämä ei ole minulle vain leipätyö, vaan tässä on sydän mukana.

Pienellä Suomella ja PAM:lla oli iso merkitys siinä, että saksalainen kauppaketju Lidl saatiin muuttamaan toimintatapojaan. Se oli hyvä esimerkki siitä, että asioihin voi vaikuttaa.

Lähtötilanne oli tämä: yhtiön johtamiskulttuuri perustui hyvin nurjaan ihmiskäsitykseen. Lähtökohta oli, että kaikkia epäiltiin koko ajan kaikesta. Mistään ei neuvoteltu, asiat vain määrättiin.

Lidl huomasi Suomessa joutuvansa opettelemaan paikalliset työmarkkinakäytännöt. Työntekijät alkoivat järjestäytyä, ja lopulta Suomi oli maailmassa ensimmäinen maa, jossa Lidl liittyi työnantajaliittoon.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.