Kotimaa

Tulossa mainio hillavuosi ja muutenkin marjasadosta hyvä – pelastuuko elintarviketeollisuus suomalaisvoimin?

Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajamailla Vaalassa odotellaan vielä hillasoiden sadon kypsymistä. Toden teolla satokausi alkaa heinäkuun jälkipuoliskolla.
Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun rajamailla Vaalassa odotellaan vielä hillasoiden sadon kypsymistä. Toden teolla satokausi alkaa heinäkuun jälkipuoliskolla.

Suomalaiset innostuivat Marjatalkoot-ideasta, jolla yritetään paikata thaipoimijoiden mahdollinen kotiin jäänti. ''Puheet, ettei suomalaisista olisi marjanpoimijoiksi, ovat ihan höpöä", sanoo erikoistutkija. Yli puolet suomalaisista poimii marjoja vähintään kerran vuodessa.

Metsään tai soille lähtijöiden marjasangot täyttyvät tänä kesänä viimevuotista vähemmällä vaivalla, sillä sadosta on tulossa hyvä.

– Metsämarjasato on viimevuotista parempi. Ei huippuvuosi, mutta hyvä, hieman parempi kuin keskimäärin, Luonnonvarakeskuksen (Luke) erikoistutkija Rainer Peltola luonnehtii.

Suomuuraimen, tai tutummin hillan, lakan tai valokin, satonäkymiä Peltola kuvaa suorastaan "mainioiksi".

Mustikasta on luvassa valtakunnallisesti keskimääräinen tai sitä jonkin verran parempi sato. Puolukka on vasta kukkinut, mutta kukinta oli runsas ja kukinnan aikaiset pölytyssäät mainiot.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Puolukastakin on oikeus odottaa hyvää satoa.

Varsinais-Suomessa ensimmäiset piirakkamustikat on jo poimittu.

– Eteläisessä Suomessa mustikkaan pääsee kunnolla heinäkuun puolenvälin kieppeillä, ja siitä kypsyminen siirtyy pikku hiljaa pohjoiseen päin. Heinäkuun jälkipuoliskolla pääsee poimuria heiluttamaan jo ihan kunnolla, Peltola sanoo.

Eteläisessä Lapissa, Pohjanmaalla ja Kainuussa hillan keruuta aloitellaan näinä päivinä, mutta toden teolla satokausi alkaa heinäkuun jälkipuoliskolla. Aikataulu on tavanomainen.

Tämänkesäiset sääolot ovat olleet metsämarjoille suotuisat. Kesäkuun kuumuus ja kuivuus olivat otollisia pölyttäjille. Sateet alkoivat juuri oikeaan aikaan heinäkuun alussa.

Lue lisää: Muhkea mustikkasato tulossa Turun seudulle – thaipoimijoiden kohtalo yhä auki

Suomalaiset ovat keräilijäkansaa, mutta poimivat pääasiassa omiin tarpeisiinsa. Teolliseen käyttöön menevän marjan poiminta on ollut yli 90-prosenttisesti ulkomaalaisten, pääasiassa thaimaalaisten, poimijoiden kontolla.

– Vuosittain talteen saatavasta kokonaismarjamäärästä kaksi kolmasosaa, ellei kolme neljäsosaa, on suomalaisten kotitarvepoimintaa. Yli puolet suomalaisista poimii marjoja vähintään kerran vuodessa eli sellaiset puheet, ettei suomalaisista olisi marjanpoimijoiksi, ovat ihan höpöpuhetta, Peltola huomauttaa.

Jos thaipoimijoita ei saada, se näkyy varmasti ensi talvena kaupan pakastealtaalla. Kotimainen marja on kallista tai sitä ei kerta kaikkiaan ole.

Rainer Peltola

Erikoistutkija, Luke

Elintarviketeollisuuden raaka-aineesta on nyt huoli, kun thaipoimijoiden tulo on epävarmaa. Suomen hallitus ilmoitti keskiviikkona, että luonnonmarjojen poimijoiden maahantulo yritysten kutsuun perustuen sallitaan Thaimaasta. Siitä, salliiko Thaimaa poimijoiden lähteä, ei vielä ole tietoa. Asia ratkennee lähipäivinä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Jos thaipoimijoita ei saada, se näkyy varmasti ensi talvena kaupan pakastealtaalla. Kotimainen marja on kallista tai sitä ei kerta kaikkiaan ole, Peltola toteaa.

Toiminnanjohtaja Birgitta Partanen Arktiset Aromit ry:stä on toiveikas. Hänen mukaansa on täysin mahdollista, että suomalaiset pelastavat marjateollisuuden pulasta.

Luonnontuotealan valtakunnallisen toimialayhdistyksen käynnistämä Marjatalkoot-kampanja on saanut hyvin vastakaikua. Lukuisat valtakunnalliset järjestöt ovat vastanneet hätähuutoon, jotta myös teollisuus saisi tarvitsemansa metsämarjat, jos thaipoimijoita ei tule.

– MTK, 4H-liitto, Pro Agria, Maa- ja kotitalousnaiset, Martat, Suomen kylät ja Naisten Valmiusliitto, luettelee Partanen talkoisiin mukaan lupautuneita. Myös urheilujärjestöjä on ottanut haasteen vastaan.

– Kainuusta lähti haaste kaikille Eläkeliiton yhdistyksille marjojen poimintaan. Eläkeläiset ovat ahkeria ja kokeneita marjanpoimijoita, ja Eläkeliitossa on 130 000 jäsentä. Jos murto-osakin innostuu, se on paljon, Partanen huomauttaa.

Valtakunnalliset järjestöt tiedottavat ja aktivoivat jäseniään asian puolesta ja haastavat eteenpäin muita.

Esimerkiksi 4H pystyttää marjojen ostopisteitä eri puolille Suomea.

MTK:lla on suunnitteilla Marjan päivän tempaus 15. elokuuta, jolloin kaikki suomalaiset yritetään saada marjametsään.

– Siitä on aikaa, kun marjat on kerätty teollisuudelle suomalaisten voimin. Henkilökohtaisesti näkisin mielelläni, että poikkeusaika kääntäisi tilanteen, ja jatkossa valtaosa marjoista kerättäisiinkin suomalaisvoimin, sanoo Partanen.

– Kyse ei ole vain rahasta, vaan myös paljon muuta hyvää liittyy marjastamiseen, kuten liikunta ja etenkin hyvä mieli. Jos jokainen työikäinen keräisi sangollisen, meillä olisi tilanne täysin hallinnassa. Ja tänä vuonna on helppo kerätä yhtenä päivänä useampikin sanko.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luonnonmarjat

Superfoodia

Vuotuinen sato: yli 500 miljoonaa kiloa, talteen saadaan 3–10 prosenttia.

Luonnonmarjat ovat vähärasvaisia vitamiinipommeja, jotka sisältävät kivennäis- ja hivenaineita ja terveydelle hyödyllisiä polyfenoleja.

Fenolisilla yhdisteillä on todettu olevan lukuisia edullisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen.

Mustikka ja puolukka ovat mm. hyviä kuidun ja E-vitamiinin lähteitä. Suomuuraimessa on runsaasti C-vitamiinia ja etenkin sen siemenöljy on E-vitamiinipitoista.

Suomalainen syö marjoja noin 8 kiloa vuodessa.

Lähde: Arktiset Aromit ry

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.