Kotimaa

Vuosien odotus palkittiin – pieni tulipäähippiäinen pesi onnistuneesti Suomessa

Antti J. Lind / Birdlife Suomi
Räikeät pään kuviot erottavat tulipäähippiäisen tavallisesta hippiäisestä.
Räikeät pään kuviot erottavat tulipäähippiäisen tavallisesta hippiäisestä.

Lajina nopeasti runsastuva tulipäähippiäinen on pesinyt tänä kesänä onnistuneesti sekä Porissa että Helsingissä.

Ensipesintää saatiin lintujen suojelu- ja harrastusjärjestö Birdlife Suomen mukaan odottaa useita vuosia. Odotus palkittiin, kun Porissa pesineellä parilla havaittiin heinäkuun alussa ainakin kolme poikasta ja Helsingissä pesineellä jopa seitsemän poikasta.

Molemmat todetut pesinnät ovat taajamissa, vilkkaasti liikennöityjen kulkuväylien varrella.

Todellisuudessa pesintöjä on Birdlifen mukaan Suomessa paljon enemmän kuin havainnot kertovat. Havaitsemista vaikeuttaa se, ettei pienen pesijätulokkaan laulu kanna kauas.

Tavallisesta hippiäisestä vain muutaman gramman painoinen tulipäähippiäinen eroaa lähinnä räikeiden pään kuvioiden, muun muassa pitkän valkeahkon silmäkulmanjuovan puolesta.

Ensimmäisen kerran tulipäähippiäinen havaittiin Suomessa vuonna 1968. Sittemmin siitä on tullut lähes jokavuotinen vieras.

– Koko viime vuosisadan aikana laji nähtiin meillä vain 14 kertaa. Havainnot ovat lisääntyneet erityisesti viimeisen viiden vuoden aikana: vuonna 2019 nähtiin jo 18 yksilöä, järjestö avaa tiedotteessaan.

Lajin levinneisyysalueen arvellaan laajentuneen nopeasti ilmaston lämpenemisen myötä ja se näkyy Birdlifen mukaan lajin runsastumisena myös Suomessa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.