Kotimaa

Euroopan komissio haluaa kymmenien miljardien investoinnit vetyyn – Energiateollisuus: "Suomella pitäisi olla oma vetystrategia"

Vetyautoilla saadaan vähennettyä liikenteen päästöjä. Vedyn rooli kasvaa erityisesti raskaan liikenteen ja merenkulun energianlähteenä.
Vetyautoilla saadaan vähennettyä liikenteen päästöjä. Vedyn rooli kasvaa erityisesti raskaan liikenteen ja merenkulun energianlähteenä.

Euroopan komissio haluaa kymmenien miljardien investointeja vetyyn. Investoinnit ovat osa EU:n elvytyspakettia, jolla pyritään elvyttämään taloutta koronan iskuista. Komissio julkistaa vetystrategiansa todennäköisesti ensi viikon keskiviikkona.

Energiateollisuuden mukaan vedyn rooli kasvaa erityisesti teollisuudessa ja raskaan liikenteen ja merenkulun energialähteenä. Vedyn kasvava rooli energiajärjestelmässä mahdollistaa Energiateollisuuden mukaan päästöjen vähennyksiä myös Suomessa.

– Rahaa ei välttämättä tule Suomeen. Suomella pitäisi olla oma vetystrategia, että päästäisiin mukaan tähän junaan. Teollisuus ja liikenne tulevat tarvitsemaan vetyä päästöjensä vähentämisessä, ja vetyä voidaan hyödyntää energian varastoinnissa, sanoo Energiateollisuus ry:n kaasuasiantuntija Kimmo Siira tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vetyä saadaan maakaasusta ottamalla hiiliatomi pois tai vedestä erottamalla vety ja happi toisistaan. Jälkimmäiseen prosessiin tarvitaan sähköä.

Siiran mukaan osa komission kaavailemasta suuresta vetyrahoituksesta kohdentuu nimenomaan vedyn vedestä erottamisen kehittämiseen. Nykyisin vetyä valmistetaan maakaasusta, joka koostuu hiilestä ja vedystä.

– Vuotaneiden tietojen mukaan komissio haluaisi edistää isolla rahalla uusiutuvan sähkön tuotantoa, jolla voitaisiin erottaa vetyä vedestä. Se tarkoittaisi esimerkiksi aurinkosähkön tuotantoa Portugalissa ja tuulipuistojen rakentamista Pohjanmerelle.

Ylijäämäsähkö voitaisiin hyödyntää vetynä

– Suomessa nähtiin jo viime talvena yö, jolloin sähkön hinta oli negatiivinen, eli kuluttajalle käytännössä maksettiin sähkön käytöstä. Tuulisen päivän ylijäämäsähkön hyödyntäminen vetynä avaa uusia mahdollisuuksia varastoida energiaa, joka muuten menisi hukkaan, Siira sanoo.

Kysymys on, kannattaako vedyn tuotantoon investoida, jos se on kannattavaa vain kuukauden, pari vuodessa, eli silloin kun tuulee normaalia enemmän.

Energiateollisuuden mukaan poliittisten päättäjien ei pidä lyödä lukkoon keinoja ja toteutustapoja. Järjestön mukaan on parempi antaa markkinoiden etsiä edullisimmat tavat tuottaa mahdollisimman vähän päästöjä aiheuttava vety joko erottamalla se vedestä tai maakaasusta, ottamalla hiili talteen.

Energian tuotanto ja kulutus eivät aina kohtaa, kun tuulen ja auringon osuudet kasvavat sähkön tuotannossa. Vedyn valmistuksessa voidaan hyödyntää edullisen sähkön hetkiä.

Kesäkuussa julkistettiin eri toimialojen tiekarttoja kohti hiilineutraalia Suomea.

– Tavoitteen saavuttaminen edellyttää koko energiajärjestelmän ja energian kulutuksen yhteen liittämistä ja edullisimpien vaihtoehtojen hyödyntämistä. Kaukolämpö- ja kaasuverkot tarjoavat joustoja ja mahdollistavat energian varastointia. Tässä myös vety voi olla avuksi, sanoo Energiateollisuus ry:n energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Mankala
Täällä äherretään vielä turpeen kanssa
Suomi on näissä asioissa viellä 1950-luvulla.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Paavo Manninen
Vast: Täällä äherretään vielä turpeen kanssa
Hyvä että aherretaan. Kaikki suomalaiset vihannekset ja kukat kasvatetaan - turpeessa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koba
Vast: Täällä äherretään vielä turpeen kanssa
Suomi voisikin tuottaa kaiken tarvitsemansa liikeennepolttoaineen turpeesta,eikä tarvittaisi kuin 6% koko maamme soista valjastaa tuotantoon.Olisimme omavaraisia ja turvetta kasvaa kaiken aikaa lisää.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ajattelija
Vast: Täällä äherretään vielä turpeen kanssa
Juu ja Saksassa kivihiilen kanssa. Eli voitaisko nyt vaan seurata isoja eikä koittaa näyttää esimerkkiä?
Toiseksi turpeen päästöt per tuotettu energia yksikkö ei ole yhtään suurempi kuin puun mutta puu on luokiteltu uusiutuvaksi kun taas turve ei vaikka suomessa muodostuu tällä paljon enemmän kuin käytämme.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.