Kotimaa

Myös Kotkassa havaittu jälkiä radioaktiivisista aineista – ovat todennäköisesti peräisin ulkomailta

Suomen säteilyturvakeskuksen arvion mukaan havaitut radioaktiiviset aineet voivat olla peräisin normaalista ydinreaktorin käytöstä tai niiden huollosta.
Suomen säteilyturvakeskuksen arvion mukaan havaitut radioaktiiviset aineet voivat olla peräisin normaalista ydinreaktorin käytöstä tai niiden huollosta.

Suomen säteilyturvakeskus (Stuk) havaitsi juhannuksen alla ilmanäytteessä pienen määrän radioaktiivisia aineita. Vaikuttaa todennäköiseltä, että ne ovat peräisin ulkomailta.

– Olimme yhteydessä kotimaisiin ydinvoimalaitoksiin. Ne eivät ole havainneet omissa päästömonitoroinneissaan Stukin havaitsemia aineita. Onkin epätodennäköistä, että havaitut radioaktiiviset aineet olisivat peräisin kotimaisesta lähteestä, Stuk kertoo tiedotteessaan.

Radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia havaittiin Suomen lisäksi myös Ruotsissa, Norjassa ja Virossa.

Ydinkieltosopimusjärjestö CTBTO on mallintanut Ruotsissa havaintojen olevan peräisin eteläisestä Ruotsista, Suomen etelä-, länsi- tai itäosiin ulottuvalta alueelta, Baltian maista tai Länsi-Venäjän alueelta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hollannin terveys- ja ympäristöministeriö arvelee aineiden olevan peräisin Venäjältä.

Venäjä on kiistänyt väitteet.

Venäjän mukaan sen kaksi pohjoismaita lähinnä sijaitsevaa läntistä ydinvoimalaa ovat toimineet ongelmitta.

– Meillä on edistynyt säteilyturvallisuuden valvontajärjestelmä, eikä se ole tehnyt hälytyksiä, Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi Reutersille.

Stukin tekemän havainnon aikana ilmavirtaukset tulivat idästä.

Stukin mukaan havaittujen radioaktiivisten aineiden koostumus viittaa siihen, että ne ovat peräisin ydinreaktorin polttoaineesta. Koska havaitut pitoisuudet ovat hyvin pieniä, aineet voivat olla peräisin normaalista ydinreaktorin käytöstä tai niiden huollosta.

”Valvonta on jatkuvaa ja teemme asiassa kansainvälistä tiedonvaihtoa. Sen isompaan operaatioon tilanne ei anna aihetta.”

Aleksi Mattila

Stukin laboratoriojohtaja

Stukin laboratorionjohtaja Aleksi Mattila ei halua spekuloida säteilyn lähdettä.

– Valvonta on jatkuvaa ja teemme asiassa kansainvälistä tiedonvaihtoa. Sen isompaan operaatioon tilanne ei anna aihetta. Kysymys on yksittäisen mittausjakson pienestä poikkeamasta.

– Ympäristölle tai ihmisten terveydelle ei ole aiheutunut vaaraa, Mattila korostaa.

Mattilan mukaan Helsingissä viime viikolla mitatut arvot eivät ole erityisen harvinaisia. Keinotekoisia radioaktiivisia aineita havaitaan tyypillisesti muutamia kertoja vuodessa. Näiden havaintojen tarkka alkuperä voi usein jäädä epäselväksi.

Helsingin mittausasemalla havaittiin koboltin, ruteniumin ja cesiumin radioaktiivisia isotooppeja, Kotkassa näiden lisäksi myös zirkoniumin ja niobiumin radioaktiivisia isotooppeja.

Ilmassa olleilla radioaktiivisilla hiukkasilla ei ole ollut vaikutusta säteilytilanteeseen. Stuk mittaa säteilytilannetta 260 automaattisella mittausasemalla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Säteilytilanne on ollut jatkuvasti normaali, Stukin tiedotteessa kerrotaan.

Radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia Stuk mittaa kahdeksalla paikkakunnalla Suomessa. Helsingin mittausaseman mittaukset tehdään aina vuorokauden ajan kerätyistä näytteistä. Muilla asemilla mittaukset tehdään viikon ajan kerätyistä näytteistä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.