Kotimaa

Turun yliopisto mukana kansainvälisessä tutkimuksessa – selvitetään koronarajoitusten vaikutusta mielenterveyteen

Riitta Salmi

Turun yliopiston hoitotieteen laitos on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, jossa selvitetään kansalaisten näkemyksiä koronavirustilanteen vuoksi käyttöönotetuista rajoituksista. Lisäksi tutkimus kartoittaa rajoitustoimien yhteyttä mielenterveyteen. Yhdeksän maan yhteishanke pyrkii tuottamaan tietoa tulevien pandemioiden varalle.

Koronaviruksen aiheuttama pandemia on koskettanut lähes jokaista maailman maata. Viruksen etenemisen hidastamiseksi ja estämiseksi on tehty monenlaisia rajoitustoimia.

Rajoitukset ovat vaihdelleet maittain, ja ne ovat olleet vaikutuksiltaan hyvin erilaisia. Lievimmillään toimet ovat sisältäneet hygieniasuosituksia ja taudin etenemisen seurantaa, tiukimmillaan ne ovat rajoittaneet ihmisten liikkumista ja vuorovaikutusta, kieltäneet matkustamisen ja asettaneet ihmiset karanteeniin.

– Rajoituksilla on ollut suuri vaikutus miljardien ihmisten elämään ja hyvinvointiin, mutta lopullista tietoa niiden tehokkuudesta ei vielä ole. Rajoitusten käyttöön liittyy kuitenkin paljon sekä eettisiä että ihmisoikeudellisia kysymyksiä, huomauttaa tutkimuksesta Suomessa vastaava tutkijatohtori Tella Lantta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää laajan otoksen avulla, kuinka tehokkaiksi kansalaiset eri maissa kokevat käytössä olleet rajoitukset. Lisäksi kartoitetaan, kuinka paljon toimet ovat rajoittaneet kansalaisten elämää. Seurantatutkimuksen avulla selvitetään näiden kokemusta yhteyttä henkilöiden pandemian aikaiseen mielen hyvinvointiin.

– Toivomme, että tutkimuksen tulokset auttavat päätöksentekijöitä ennaltaehkäisemään tulevia pandemioita sellaisilla toimilla, jotka kuormittavat ihmisiä vähiten, mutta ovat silti mahdollisimman tehokkaita, Lantta kertoo.

Kyselytutkimusta koordinoi psykologian tohtori Irina Georgieva New Bulgarian University -yliopistosta. Tutkimus toteutetaan Suomen lisäksi Bulgariassa, Isossa-Britanniassa, Ruotsissa, Romaniassa, Puolassa, Tšekissä, Latviassa ja Intiassa. Tutkimusta rahoittaa European Open Science Cloud – EOSC (COVID-19 Fast track funding) vuosina 2020–2021.

Suomen osalta kyselyyn pääsee vastaamaan täällä

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.