Kotimaa

Yrittäjäjärjestöt vaativat hallitukselta 3 vuoden kokeilua paikallisesta sopimisesta: Lähes kaikesta voitava sopia työpaikoilla tes:ien ohi, minimipalkka voidaan sisällyttää malliin

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kysyy, mitä yrittäjäjärjestöt esityksellään oikein tavoittelevat. "Rivien välistä on luettavissa, että tavoitteena on ammattiliittojen aseman heikentäminen. Se taas tarkoittaa työntekijöiden ehtojen heikentämistä."
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kysyy, mitä yrittäjäjärjestöt esityksellään oikein tavoittelevat. "Rivien välistä on luettavissa, että tavoitteena on ammattiliittojen aseman heikentäminen. Se taas tarkoittaa työntekijöiden ehtojen heikentämistä."

Helsinki

Suomessa pitää aloittaa kolmivuotinen paikallisen sopimisen kokeilu, jossa oikeus paikalliseen sopimiseen kirjataan lakiin eli siitä ei tarvitse erikseen linjata työehtosopimuksissa.

Näin esittävät Suomen Yrittäjät (SY) ja Keskuskauppakamari. Ne vaativat hallitusta päättämään kokeilusta syksyn budjettiriihessä.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi toteaa, että viimeisimmällä tes-kierroksella ei saavutettu juuri minkäänlaista edistystä paikallisessa sopimisessa – taaskaan.

– On aika, että hallitus ryhtyy toimiin, kun työmarkkinajärjestöt eivät siihen pitkän yrittämisen jälkeenkään pysty.

Paikallinen sopiminen nykyään vähäistä

Paikallinen sopiminen tarkoittaa karkeasti työehtojen sopimista työnantajan ja yrityksen henkilöstön tai yksittäisen työntekijän välillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tällä hetkellä paikallinen sopiminen on osittain mahdollista aloilla, joiden työehtosopimuksissa se on sallittu.

Työaikojen sääntelyä lukuun ottamatta paikalliseen sopimiseen on työehtosopimuksissa melko vähäiset mahdollisuudet, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön tuoreessa selvityksessä.

SY:n ja keskuskauppakamarin kokeilu toteutettaisiin työsopimus- ja työehtosopimuslain muutoksilla.

Ehdotus: Lähes kaikesta voi sopia työpaikoilla

SY:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo, että ehdotuksessa lähdetään siitä, että sopimisen pitäisi olla mahdollista lähes kaikista työehdoista.

Hän korostaa, että kyse on sopimisen mahdollisuudesta, ei pakosta.

– Jos työpaikoilla ei haluta tai onnistuta sopimaan paikallisesti, sitten mennään tes:in mukaan.

Malliin voitaisiin Romakkaniemen ja Pentikäisen mukaan sisällyttää kirjaus minimipalkasta. Sen määräisi tes:in alin taulukkopalkka, tai se voitaisiin kirjata lainsäädäntöön.

Pentikäinen ja Romakkaniemi sanovat, että tarkoitus ei suinkaan ole purkaa tes:ien yleissitovuutta. Työehtosopimukset olisivat mallissa aina perälautana, mikä takaa kaksikon mukaan sen, että yritykset eivät pääse sanelemaan työehtoja työntekijöille.

– Jos paikallinen sopimus ei vastaa odotuksia, sen voi nykyiseen tapaan irtisanoa, jolloin palataan tes:iin, Romakkaniemi sanoo.

Varsinainen sopiminen etenisi pääpiirteissään samoin kuin nykyään.

Poikkeuksena nykyiseen olisi se, että työntekijöiden edustajana neuvottelussa saisi toimia myös työntekijöiden keskuudestaan valitsema edustaja, jonka ei tarvitse olla liiton valtuuttama luottamushenkilö.

Edustajalla olisi korotettu irtisanomissuoja, eikä liittoon kuuluminen olisi edellytyksenä.

– Se toisi universaalin järjestäytymisen vapauden ja purkaisi ammattiliittojen monopolin järjestäytymisessä, Romakkaniemi sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Järjestöt: Lisää työpaikkoja syntyy

Mitä paikallisella sopimisella saavutetaan?

– Työllisyys kasvaa, yritysten kansainvälinen kilpailukyky paranee, julkinen talous vahvistuu ja tuottavuus pääsee kasvamaan, Pentikäinen ja Romakkaniemi kiteyttävät.

Kaksikko vakuuttelee, että paikallisessa sopimisessa voittavat sekä työntekijät että työnantajat – ja etenkin työttömät.

SY:n ennen koronaa tekemän laskelman mukaan pelkkä nykyisten sopimuskieltojen poistaminen synnyttäisi 10–15 tuhatta työpaikkaa. Sopimisvapaudella kasvu olisi Pentikäisen mukaan merkittävästi suurempaa.

Kauppakamarin juuri julkaiseman yrittäjäkyselyn mukaan 92 prosenttia yrityksistä investoisi enemmän, jos paikallinen sopiminen sallittaisiin.

– Se toisi uusia työpaikkoja, Romakkaniemi toteaa.

Kokeilun avulla nähtäisiin, miten paikallinen sopiminen vaikuttaisi konkreettisesti työmarkkinoihin ja työllisyyteen.

– Työllisyysvaikutuksia ei pystyttäisi sanomaan täysin yksiselitteisesti, mutta suunta nähtäisiin takuuvarmasti, Romakkaniemi sanoo.

Työn hinta kasvaa euroaluetta nopeammin

Kilpailukyvyn suhteen kannattaa Pentikäisen mukaan katsoa EU-komission keväistä arviota, jonka mukaan työn hinta nousee Suomessa tänä ja ensi vuonna 5 prosenttia.

Euroalueella nousu on samana aikana arvion mukaan 1,5 prosenttia.

– Kilpailijamaissa markkinatilanteeseen nähden ylisuurista palkankorotuksista on mahdollista joustaa, mutta meillä ei, joten menetämme vauhdilla sitä kilpailukykyä, jota on kivulla rakennettu viime vuodet, Pentikäinen sanoo.

Paikallinen sopiminen olisi kaksikon mukaan tärkeää kirjata lakiin myös siksi, että työehtosopimuksiin kirjattuna sopimisoikeus ei koskisi niitä noin 20 000 työnantajayritystä, jotka ovat kokonaan tes-järjestelmän ulkopuolella.

Pentikäinen sanoo, että paikallinen sopiminen vaikuttaisi myös aluepoliittisesti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Monet työntekijät haluaisivat pysyä kotiseudullaan, ja paikallisella sopimisella maakuntien firmat saataisiin säilymään paremmin kilpailukykyisinä.

"Yleiskorotusten sijaan menestysbonus"

Kovin tarve paikalliseen sopimiseen liittyy Romakkaniemen ja Pentikäisen mukaan työaikajärjestelyihin sekä palkoihin ja palkkaustapoihin.

Romakkaniemi ottaa esimerkiksi ravintolat. Huomattava osa ravintoloista pitää ovensa sunnuntaisin säpissä, koska sunnuntaiden tuplapalkka tekee päivistä yrityksille kannattamattomia.

– Monet työntekijät tekisivät mielellään sunnuntaitöitä nykyistä pienemmällä sunnuntaikorvauksella, mutta siitä ei ole mahdollista sopia. Se on tappio sekä yritykselle että työntekijälle.

Palkkauksessa tulisi Pentikäisen ja Romakkaniemen mukaan harkita yleiskorotusten sijaan esimerkiksi menestysbonuksia.

Kaksikko uskoo, että monilla työpaikoilla sekä työnantajat että työntekijät ymmärtävät, että suhdanteen heiketessä yritys ja työntekijät ovat samassa veneessä. Palkkojen joustolla voidaan tällöin säilyttää työpaikkoja.

– Siihen löytyy halukkuutta, että esimerkiksi 3 prosentin yleiskorotusten sijaan sovittaisiin 5 prosentin menestysbonuksesta niinä vuosina, kun firma tekee voittoa, Romakkaniemi sanoo.

Koronan vaikutukset vaihtelevat yrityksittäin

– Koronakriisi tekee paikallisen sopimisen edistämisestä entistä tärkeämpää, Pentikäinen ja Romakkaniemi sanovat.

He huomauttavat, että matala työllisyysaste oli jo ennen koronakriisiä Suomen suurimpia ongelmia. Koronakriisin vuoksi työllisyys on vielä huomattavasti vaikeampi pala ratkottavaksi.

Tarvetta yrityskohtaiseen sopimiseen nostaa lisäksi se, että koronan vaikutukset yrityksiin vaihtelevat rajusti.

Esimerkiksi SY:n jäsenyrityksistä noin kolmannes kertoo myyntinsä säilyneen ennallaan tai kasvaneen. Lopuilla myynti on laskenut ja osalla pysähtynyt lähes täysin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Työllisyyden nousun tärkein este on Pentikäisen arvion mukaan tällä hetkellä palkanmuodostuksen joustamattomuus. Maailman talousfoorumi arvioi, että Suomen palkanmuodostus on maailman kolmanneksi jäykin.

Työmarkkinat eivät ole liittojen välisiä

Romakkaniemi ja Pentikäinen arvioivat, että paikallisen sopimisen edistämisestä on laaja yhteisymmärrys, mutta eteneminen kaatuu vääntöön edistämisen keinoista ja yksityiskohdista.

Siksi sitä pitäisi heidän mielestään edistää kokeilun kautta.

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan “paikallista sopimista edistetään työ- ja virkaehtosopimusjärjestelmän kautta”.

Edistämistä suosittavat myös valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen ja taloustieteilijä Vesa Vihriälän työryhmät, jotka etsivät ratkaisuja koronakriisiin.

Työmarkkinajärjestöt puhuvat niin ikään paikallisen sopimisen edistämisestä, mutta työntekijäjärjestöissä suhtautuminen on selvästi penseämpää.

Paikalliseen sopimiseen on kaksikon mielestä kovempi halu työntekijöiden kuin työntekijäjärjestöjen keskuudessa.

– Työntekijäjärjestöt ovat penseitä "valtapolitiikan takia", Pentikäinen sanoo.

Suomessa pitäisi heidän mielestään ymmärtää, että työmarkkinat toimivat yritysten ja työnantajien eikä liittojen välillä kuten usein ajatellaan.

– Ehdotuksessamme rakennetaan tilaa sille, että työmarkkinat voivat toimia paremmin, Pentikäinen sanoo.

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (vas.) ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ovat vakuuttuneita, että työntekijät ovat heitä edustavia järjestöjä halukkaampia paikalliseen sopimiseen.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen (vas.) ja Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi ovat vakuuttuneita, että työntekijät ovat heitä edustavia järjestöjä halukkaampia paikalliseen sopimiseen.

3 vuoden kokeilu

Mitä järjestöt ehdottavat?

Paikallinen sopiminen sallittaisiin kolmen vuoden määräajaksi väliaikaisella lailla.

Työehtosopimuksen määräyksistä voitaisiin poiketa työnantajan ja henkilöstön keskinäisellä sopimuksella.

Sopimisvapaus koskisi valtaosaa työehdoista, kuten palkkausta, työaikoja, lomautuskäytäntöjä tai takaisinottovelvoitetta.

Malliin voitaisiin sisällyttää minimipalkka, jonka määräisi tes:in alin taulukkopalkka tai lainsäädäntö.

Jos työpaikalla ei haluta sopia paikallisesti, työehdoissa noudatettaisiin tes:iä.

Paikallisen sopimuksen voisi irtisanoa, jolloin työpaikalla palattaisiin tes:in käyttöön.

Työntekijöiden puolesta neuvottelijana saisi toimia liiton valtuuttama luottamushenkilö tai työntekijöiden itse keskuudestaan valitsema edustaja, jonka ei ole pakkoa kuulua liittoon.

Säädökset koskisivat sekä järjestäytyneitä että järjestäytymättömiä yrityksiä.

Nykyiset kiellot poiketa työehtosopimuksista poistuisivat väliaikaisten säännösten nojalla.

Lakimuutokset koskisivat työsopimus- ja työehtosopimuslakeja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (16)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ilkka Reinne
Heikennykset vai parannus
Mielenkiintoinen tapa yrittää heikentää työntekijäjärjestöjen asemaa kun tälläkin hetkellä työehtosopimukset määrittävät minimit eikä ole esimerkiksi mitään estettä paremman palkan tai muiden etujen tarjoamiseen yrityksen työntekijöille!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Julle
Vast: Heikennykset vai parannus
Ei pidä paikkaansa. Korkeimman oikeuden päätöksellä on tuomittu työnantaja joka syyllistyi sopimusrikkomukseen poikkeamalla työsopimuksessa maksamalla parempaa palkkaa kuin sopimus edellytti. Toki alemmissa oikeusasteissa oli maalasijärkeä eli niissä liian suurta palkkaa maksava työnantaja sai vapauttavan tuomion. Repikää tästä. Nykyinen lainsäädäntö ja proletariaatin diktatuurin ohjastamat tuomarit päätöksillään estävät varsin tehokkaasti uusien työpaikkojen luomisen ja työllistämisen Suomessa. Katsokaa esim. Viroa siellä talous nousee kohisten, on työvoimapula ja suomalaiset yritykset siirtää tuotantoaan Suomenlahden eteläpuolelle. Todelliset palkat Virossa koputtelevat jo Suomen palkkatasoa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Epi
Vast: Heikennykset vai parannus
Harmi ettei Jullen tuntemaan tapaukseen mahtunut tarkempaa tietoa korkeimman oikeuden päätöksestä. Tuntematta tapausta sen enempää, sanoisin että ei kannata ihan kaikkea uskoa, mitä bussissa sattuu kuulemaan.

Korkeimmalla oikeudella kun ei vaan ole toimivaltaa puuttua liian suureen palkkaan. Ihan varmasti saa maksaa, kunhan verot yms. asiat hoidetaan kuten kuuluu. Tietysti siihen voidaan puuttua, jos samasta työstä yhdelle maksetaan isompaa palkkaa kuin toiselle. Mikäli samasta työstä ja yhtä hyvästä suorituksesta saa eri palkan, niin sitten oikeutta voikin kiinnostaa. Silloinkaan tuomio ei tule liian isosta palkasta.

Trollaukselle voi olla aikansa ja paikkansa, minun mielestä työntekijöiden oikeudet ei ole se paikka. Se ei hyödytä lopulta ketään että rakennetaan halpatyövoimapankki tai luisutaan vielä pahempaan
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Julle
Nyt puhuu järjen ja kokemuksen ääni👍🏿
Yrittäjillä ja työtä tarjoavilla on ratkaisu Suomen itse aiheutettuihin ongelmiin. Ne ketkä arvostavat kotimaataan ja haluavat sen parasta, kuunnelkaa herkällä korvalla ja nöyrällä mielellä yrittäjien viesti siinä on ratkaisun avaimet jottei Suomi suistu kaaokseen
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Mankala
Yrittäjien tavoitteena minimipalkat kaikille
Ainoa tavoite tässä vedätysyrityksessä on palkkojen alentaminen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Paavo Manninen
Vast: Yrittäjien tavoitteena minimipalkat kaikille
Höpönhöpö. Yrittäjien opeilla päästään siihen, mikä meillä oli sodan jälkeen 70-luvulle asti. Minimipalkka, mutta hyvä "mies" sai aina hyvänmiehen lisän. Sitten sosialistit määräsivät, että kaikille sama palkka. Oli se sitten hyvä tai huono. Solisaliratti..!
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Yrittäjien tavoitteena minimipalkat kaikille
Yrittäjien opeilla mennään palkansaajien kukkarolle. Ainoana tavoitteena verovapaiden osinkojen maksimointi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Epi
Vast: Yrittäjien tavoitteena minimipalkat kaikille
En minä ainakaan halua 70-luvulle. Täytyy toivoa ettei Paavo Mannisen halu toteudu. Ei kannata palata ajassa 50 vuotta taaksepäin
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Epi
Erikoinen uutinen
Olipa erikoinen uutinen. Kaksikko sai esitellä näkemyksiään ilman, että esim työntekijöiltä, edes muutamalta olisi kysytty näkemystä, myöskään työntekijäjärjestöiltä ei kysytty näkemystä. Ilmeisesti se sitten otetaan annettuna, että työntekijät haluaa paikallista sopimusta, mutta ne ilkeät politisoituneet työntekijäjärjestöt hankaa vastaan.

Tällä kaksikolla on kumma vastustus työntekijäjärjestöjä kohtaan, mutta työnantajajärjestöjä vastustus ei koske.

Muutenkin kummallinen uutinen, kun itse paikallista sopimusta ei käsitelty, muuten kuin että sunnuntailisistä olisi kiva luopua. Ja että oikein työntekijät mielellään luopuisi "isoista sunnuntailisistä". Ihanko vakavissaan herrat uskoo, että löytyy ihmisiä, jotka halukkaasti ottaa pienemmän palkan vastaan. Lisät (myös sunnuntai) on osa tiettyjen alojen kokonaispalkkaa. Voihan sunnuntailisistä luopua, mutta sitten täytyy muiden palkanosien nousta.

Ja paikallisesti saa sopia nykyään ihan vapaasti. Yleissitova TES Ei ole ongelma ellei yritä huonontaa Tessin edellyttämää minimitasoa.

Olisi virkistävää välillä nähdä uutinen, jossa paikallisen sopimisen kannattajat kertoisi, millaisia ehtoja paikallisesti halutaan sopia työnantajapuolella. Luulen että aika kylmääviä ehdotuksia saattaa tulla ja lopputulos olisi enemmän ja pidempään töitä pienemmällä palkalla työntekijöille ja suurempia voittoja työnantajapuolelle. Investoinnit ja uudet työpaikat, ei muutosta aikaisempaan. Se nähtiin jo kikyssä. Mut hyvä mainos taas työnantajille
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Julle
Vast: Erikoinen uutinen
Proletariaatin diktatuuri heittelee pilkkakirveitä taantumuksen linnakkeesta😜😜
Jos olisin työnantaja, sanoisin "pitäkää tunkkinne". Kyl tämmöinen kiukuttelu vailla todellisuutta vei myös työtä tarjoavilta motivaation.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Erikoinen uutinen
Kyllä tässä työnantaja tavoittelee diktatuuria. Se yrittää päästä asemaan, jossa se voisi sanella eli alentaa palkat mielivaltaisesti.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Muumimamma
Vast: Erikoinen uutinen
No oikeastaan tämä ei ollut mikään uusi uutinen.Työntekijöiltä ei ennenkään ole kysytty mitään,ei ainakaan ole huomioitu millään tavalla.Paikallinen sopiminen työnantajan näkökulmasta tarkoittaa määräämistä,ei sopimista.Voidaan sopia palkoista,työajoista,joustoista,ylitöistä jne.Mutta se edellyttää luottamista toiseen sopijapuoleen.Ja kymmenen vuoden kokemuksella työntekijöiden sopijaosapuolen kokemuksella voin vakuuttaa,ettei työnantajani kovin halukas ollut uudistamaa tai kokeilemaan jotain uutta,joka hyödyttäisi molempia.Työnantaja halusi korjata kaikki itselleen,eli määräsi.Se ei ole sopimista se on määräämistä,jopa pakottamista.Ja alipalkkaus on kriminalisoitava nopeasti.Turun telakalla se on kirjoittamaton sääntö.Ja telakan johto on täysin tietämätön koko asiasta???Onko siis johto kuuro sokeaa porukkaa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää