Ympäristö

Vesistövaikutukset estävät kaivoksen tai sellutehtaan aiempaa herkemmin – "Hyvän tilan tavoite sitoo"

Kittilän kultakaivos ohittaa 20 kilometriä pitkällä jätevesiputkilinjalla kuvassa oikeassa laidassa virtaavan Seurujoen, johon jätevedet aiemmin laskettiin. Nyt jätevedet lasketaan Loukiseen, jossa on Seurujokea suurempi virtaama.
Kittilän kultakaivos ohittaa 20 kilometriä pitkällä jätevesiputkilinjalla kuvassa oikeassa laidassa virtaavan Seurujoen, johon jätevedet aiemmin laskettiin. Nyt jätevedet lasketaan Loukiseen, jossa on Seurujokea suurempi virtaama.

Kaivosyhtiöt joutuvat jatkossa entistä tarkemmin miettimään, mihin ne voivat kaivoksen perustaa. Luvan jätevesien laskemiseksi vesistöön sai aiemmin kevyemmin. Nyt lupaviranomaiset arvioivat tarkkaan vaikutuksia jätevedet vastaanottavaan vesistöön. Sen tilaluokitus ei saa heikentyä.

Taustalla on Euroopan tuomioistuimen Weser-tuomio, josta on nyt tullut sitova ennakkopäätös myös Suomessa.

Suomessa tunnetuin Weser-ennakkopäätökseen perustuva luparatkaisu on Kuopioon suunnitellun Finnpulpin sellutehtaan ympäristöluvan hylkääminen.

Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij sanoo, että ympäristölupien myöntäminen perustuu Suomen ympäristönsuojelulakiin. Keskeinen kysymys on, aiheuttaako hanke merkittävää ympäristön pilaantumista.

– Weser-tuomiota käytetään oikeusohjeena, kun tulkitaan, mitä tarkoitetaan merkittävällä ympäristön pilaantumisella.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Merkittävää ympäristön pilaantumista on esimerkiksi se, että vastaanottavan vesistön ekologinen luokitus heikkenee.

Agnico Eaglen Kittilän kultakaivos sai toukokuussa Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta luvan jätevesiputkeen. Samalla yhtiö sai luvan malminlouhinnan kasvattamiseen noin neljänneksellä.

Tämän vuoden lopulla kaivoksen jätevedet on tarkoitus purkaa kaivokselta 20 kilometriä etelään sijaitsevaan Loukisen ja Sotkajoen yhtymäkohtaan. Loukinen laskee 8 kilometriä alempana Ounasjokeen.

– Uuden purkupisteen virtaama on keskimäärin kuusinkertainen nykyiseen verrattuna, perustelee kaivoksen ympäristöpäällikkö Jaakko Saukkoriipi.

Uusien lupien taustalla on se, että Kittilän kultakaivos on joutunut vaikeuksiin vesitaseensa kanssa. Ongelmana eivät ole niinkään kullan rikastusprosessin jätevedet vaan kaivokseen valuva pohjavesi. Sitä kutsutaan kuivatusvedeksi. Niitä kertyy koko ajan lisää ja ne kuormittavat haitta-ainepitoisuuksillaan Seurujokea jo enemmän kuin varsinaiset prosessivedet.

Saukkoriipi sanoo, että purkuputkella ja kaivoksen laajenemisen vuoksi lisääntyvillä kuivanapitovesillä ei ole suoraa keskinäistä yhteyttä.

– Kuivanapitovesimäärät eivät korreloi suoraan louhintamäärän kanssa. Vesimäärät ovat riippuvaisia pikemminkin siitä, missä osissa kaivosta louhintaa toteutetaan. Muun muassa louhittavan alueen kallioperän rikkonaisuus vaikuttaa vesimääriin.

Jos hankkeen voi suunnitella niin, että heikkenemistä ei tapahdu tai ”hyvän tilan saavuttamista ei merkittävästi vaikeuteta”, kuten kho on linjannut, todennäköisyydet luvan saamiselle ovat korkeammalla.

Tiina Paloniitty

Tutkijatohtori

Kaivosyhtiö on laskenut 10 vuoden toimintansa ajan jätevetensä Seurujokeen.

– Veden laatu on muuttunut. Tämä on ihan selvä asia, mutta muutosten seuraukset vesieliöstössä eivät ole niin selviä. Muutoksia näkyy piilevissä, mutta ei niinkään kaloissa tai pohjaeläimissä, sanoo Seurujoen ekologista tilaa arvioinut Suomen ympäristökeskuksen (Syke) erikoistutkija Heikki Mykrä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kaikki kolme ovat keskeisiä biologisia indikaattoreita, joiden perusteella tehdään vesistöjen ekologisen tilan luokitusta.

Onko siis mahdollista, että Seurujoen ekologinen tila voisi muuttua hyvästä tyydyttäväksi, mitä nykyisen ympäristölupakäytännön perusteella ei saisi tapahtua?

– Vaikka piileviin perustuva Seurujoen luokitus kaivoksen alapuolella oli joko tyydyttävää tai hyvää, sekä vesikasvit että pohjaeläimet luokittuivat erinomaiseen ekologiseen tilaan. Myös kalaindeksin perusteella ekologinen tila oli erinomainen. Jos Seurujoen ekologinen tila määriteltäisiin tiukasti huonoimman luokituksen mukaan, määräytyisi se piilevien perusteella. Kaikkien laatutekijöihin perusteella tila luokitellaan kuitenkin hyväksi, vastaa Heikki Mykrä.

Finnpulpin ympäristölupaa tulkittiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa käytännössä yhden ekologisen laatutekijän perusteella. Se on kasviplankton, jonka rooli järviekosysteemissä on toki suurempi kuin piilevien rooli jokiekosysteemissä.

KHO noudatti one-out, all-out -periaatetta, jonka mukaan vesimuodostuman tilaluokka määräytyy ekologisesta ja kemiallisesta tilasta huonomman mukaan ja ekologinen tilaluokka määräytyy ekologisten laatutekijöiden huonoimman arvon mukaan.

Tutkijatohtori Tiina Paloniitty Helsingin yliopistosta kertoo sähköpostitse, että lupia ei jatkossa kannata hakea laskevan trendin vesistöihin.

– Jos hankkeen voi suunnitella niin, että heikkenemistä ei tapahdu tai ”hyvän tilan saavuttamista ei merkittävästi vaikeuteta”, kuten KHO on linjannut, todennäköisyydet luvan saamiselle ovat korkeammalla. Koska hyvän tilan tavoite sitoo, etenkään hyvää heikommassa tilassa oleviin vesistöihin ei voi Weserin jälkeen myöntää uusia lupia, jotka lisäisivät vesistön kuormitusta.

Luvan jätevesien laskemiseksi vesistöön sai aiemmin kevyemmin. Nyt lupaviranomaiset arvioivat tarkkaan vaikutuksia jätevedet vastaanottavaan vesistöön.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tausta

Luokitus ratkaisee

Teollisuuslaitosten vesistöpäästöjen arvioinnissa keskeisessä roolissa on niiden vaikutus pintavesien ekologiseen tilaluokitukseen.

Tilaluokituksen tekevät ely-keskukset kuuden vuoden välein. Tuorein luokitus perustuu 2012-2017 tuloksiin.

Luokituksen asteikko on: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono.

Tila luokitellaan sen mukaan, kuinka suuria muutoksia ihmisen toiminta on aiheuttanut.

Arvioinnissa käytetään vesistöstä mitattujen muuttujien arvoja ja niitä verrataan luonnontilaisiin vesistöihin.

Keskeisessä roolissa ovat biologiset laatutekijät, joita ovat kasviplankton, vesikasvit, päällyslevät, pohjaeläimistö ja kalasto.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ajattelija
Elyn varmaan pitäisi myös auttaa
Eli voisiko valtionvirastosta löytyä myös niin sanottua konsultti neuvontaa? Vai onko tälläinen jo olemassa? En tarkoita että auttaisivat luvan hakemisessa mutta kaikki yritystoiminta jota saadaan suomeen on tärkeää eli oli investointi iso tai pieni kaikki tarvitaan.
Jos siis investoidaan suomeen niin jonkun pitäisi pystyä ainakin neuvomaan millä konstilla se onnistuu.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jussi Perämaa
Luokituksen laatimiseen liittyy lukuisia, osin läpinäkymättömiäkin menetelmiä
Luokitusprosessi ei ole läpinnäkyvä. "Selvityksessä todettiin, ettei mallinnus ja vaikutustenarviointi ole nykyisellään mahdollista, sillä luokituksen laatimiseen liittyy lukuisia, osin läpinäkymättömiäkin menetelmiä." kts https://www.kalankasvatus.fi/vesistojen-hyvan-ekologisen-tilan-saavuttaminen-edellyttaa-ymparistotiedon-avoimuutta/
Eli kysymys on miten jonkun hankkeen vaikutus voidaan oikeesti arvioida - kun ei tiedetä miten tila luokitellaan!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.