Kotimaa

Hallitus päättää tänään todennäköisesti poikkeusolojen lopettamisesta – mistä siinä oikein on kysymys?

Koronakriisiä on hoidettu myös normaalilainsäädännön määräaikaisilla muutoksilla. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on korostanut, että valmiuslaki on viimesijaisin keino.
Koronakriisiä on hoidettu myös normaalilainsäädännön määräaikaisilla muutoksilla. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on korostanut, että valmiuslaki on viimesijaisin keino.

Hallitus kokoontuu tänä aamuna Säätytaloon neuvottelemaan, voidaanko valmiuslain perusteella todettujen poikkeusolojen mukaiset toimivaltuudet ja niiden perusteella tehdyt rajoitustoimet purkaa.

Viime tiistaina hallitus tiedotti, että näyttäisi siltä, että tautitilanne ja erityisesti tehohoidon kapasiteetti eivät enää kesäkuun lopun jälkeen välttämättä tarvitse tuekseen valmiuslain toimivaltuuksilla tehtyjä toimia.

Pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan ne voidaan kumota jo aikaisemmin.

– Poikkeusolot ja valmiuslain pykälät voivat olla voimassa vain välttämättömistä syistä. Jos maanantaina asiantuntijat toteaisivat, että näin ei olisi, niin hallitus kumoaisi valmiuslain pykälät jo ennen kesäkuun loppua, Marin sanoi Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maanantaina hallitus saa tuoreen katsauksen epidemiatilanteesta sekä oikeudellisen arvion valmiuslain soveltamisen edellytyksistä.

Poikkeusolojen lopettamisessa aukko

Hallitus ja presidentti totesivat 16. maaliskuuta, että Suomessa vallitsevat koronaviruksen takia valmiuslain mukaiset poikkeusolot.

Poikkeusolojen lopettamisesta ei ole varsinaista säännöstä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) on pitänyt hyvänä, jos valtioneuvosto toteaisi ne päättyneeksi. Joidenkin oikeusoppineiden mukaan poikkeustila loppuu automaattisesti, kun hallitus luopuu valmiuslain antamista valtuuksista.

Nykyiset valmiuslain perustella käyttöön otetut hallituksen toimivaltuudet ovat voimassa kesäkuun loppuun.

Ne ovat perustuneet arvioon siitä, että toimivaltuudet ovat välttämättömiä väestön suojaamiseksi hyvin laajalle levinneen tartuntataudin seurauksilta.

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti on pitänyt hyvänä, että hallitus etenee koko ajan sitä kohti, että koronatilannetta hoidetaan normaaliolojen lainsäädännöllä ja siihen tehtävillä muutoksilla. Silloin eduskunta päättää laeista eikä hallitus anna poikkeusvaltuuksin asetuksia, jotka eduskunta voi jälkikäteen kumota.

Valmiuslaista käyttöön otettujen pykälien perusteella sosiaali- ja terveysministeriöllä ja aluehallintovirastolla on muun muassa mahdollisuus ottaa sairaaloiden ja sote-yksiköiden toiminta ja maan lääkehuolto tiukasti määräysvaltaansa. Kunnat ovat voineet myös luopua kiireettömän hoidon aikarajoista, jotta voimavarat voidaan ohjata koronaepidemian hoitoon.

Lisäksi terveydenhoitolalla ja muun muassa sosiaalitoimessa on voitu poiketa esimerkiksi lepoaikoja ja ylityötä sekä vuosiloman antamista koskevista säännöksistä.

Valtuuksia normaaliaikojen lakeihin

Uhka viruksen aiheuttaman tartuntataudin uudelleen kiihtymisestä on kuitenkin edelleen olemassa. Sen vuoksi hallitus on kertonut varautuvansa tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin kehittämällä normaaliolojen lainsäädäntöä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hallitus on jo päättänyt antaa esitykset valmiuslain nojalla annettujen toimivaltuuksien siirtämisestä lääkehuollon sekä opetuksen ja koulutuksen normaaliolojen lainsäädäntöön.

Kaikkia korona-ajan kriisin hoitamiseksi tehtyjä toimia ei ole suinkaan säädetty valmiuslain perusteella. Suuri osa on säädetty muiden lakien, kuten esimerkiksi tartuntatautilain perusteella.

Ravintolat suljettiin keväällä koko maassa erikseen säädetyllä, ravintolatoimintaa koskeneella määräaikaisella lakimuutoksella. Hallitukselle tuli silloin yllätyksenä, ettei tartuntatautilaki antanut siihen mahdollisuutta. Tämäkin epäkohta aiotaan korjata.

Hallitus neuvottelee maanantaina lisäksi yleisötilaisuuksien yleisömäärien rajoituksista elokuun alusta lähtien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköiden vierailurajoituksista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.