Kotimaa

Uusi sote voi kaataa jo tehdyt ulkoistussopimukset – sopimukset tulee kilpailuttaa uudestaan, jos ehtoja muutetaan

Länsi-Lapin sairaanhoitopiirissä somaattisesta erikoissairaanhoidosta psykiatriaa lukuun ottamatta vastaa Mehiläinen.
Länsi-Lapin sairaanhoitopiirissä somaattisesta erikoissairaanhoidosta psykiatriaa lukuun ottamatta vastaa Mehiläinen.

Sanna Marinin (sd) hallituksen sote-malli suitsisi toteutuessaan perinpohjaisesti yksityisten sosiaali- ja terveysyritysten roolia.

Tulevat sote-maakunnat eivät saisi hankkia ostopalveluna järjestämisvastuun toteuttamiseen liittyviä tehtäviä eivätkä sosiaalipäivystystä tai terveydenhuollon ympärivuorokautista yhteispäivystystä eikä ensihoidon järjestämistehtäviä.

Yksityinen palveluntuottaja voisi hoitaa julkista valtaa sisältävää tehtävää vain, jos siitä säädetään erikseen muussa laissa.

Lakiluonnoksen henki lähtee siitä, että jos yksityisten palvelutuottajien kanssa jo aiemmin tehdyt sopimukset eivät vastaa uutta lakiehdotusta, sopimukset voidaan purkaa.

– Jos nykyiset ja vielä uudistuksen voimaantulon jälkeen voimassa olevat sopimukset ovat sellaisia, että niitä ei pystytä muuttamaan uuden lain mukaisiksi ilman kilpailutusta, olisi sopimus mitätön, pääsihteeri Päivi Salo sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Jos taas sopimus pitää kilpailuttaa uudestaan, niin silloin se tietysti tulee jo lähtökohtaisesti tehdä uuden lain säännökset täyttävänä. Sopimuksethan tulee kilpailuttaa uudestaan, jos niiden ehtoja olennaisesti muutetaan.

Tähän tulisi kahden vuoden siirtymäaika, jolloin voimassa olevaa sopimusta voitaisiin vielä soveltaa. ​​

Käännös Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote-uudistukseen on valtava, sillä sen lähtökohtana oli mahdollisimman suuri asiakkaan valinnanvapaus. Valinnanvapauteen liittyi yksityisen palvelutuotannon entistä suurempi rooli.

Nykyhallituksen mallissa sote-palvelujen järjestämisestä vastaisivat 21 sote-maakuntaa ja Helsinki. Palvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuuta ei eroteta.​

Sipilän hallituksen karille karahtaneessa mallissa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjä eli sote-alue olisi vastannut palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Palveluja olisivat tuottaneet useat eri hyväksytyt tahot, kuten julkisen sektorin palveluntuottajat, yritykset ja järjestöt.​

Valinnanvapaus ja samalla koko sote-uudistus kaatui tuolla viime kerralla eduskunnan perustuslakivaliokunnassa, joka joutuu nyt arvioimaan suunniteltua ulkoistussopimusten mitätöintiä.

Suomessa laajin terveydenhuoltoa koskeva ulkoistus on tehty Länsi-Lapin sairaanhoitopiirissä, jossa psykiatriaa lukuun ottamatta somaattisesta erikoissairaanhoidosta vastaa Mehiläinen.

Lisäksi Kemi ja Tornio ovat ulkoistaneet osan perusterveydenhuollostaan Mehiläiselle.

Hallituksen esitystä on Länsi-Lapin sairaanhoitopiirin johdossa luettu hämmentyneenä.

– Kiinnitin tähän samaan (lakiesityksen) kohtaan huomioni, että mitenhän tämä asia nyt hoidetaan. Yhteispäivystyksen järjestäminen on kiinteässä yhteydessä muun toiminnan kanssa. Yksistään sen järjestäminen menisi mahdottomaksi tai ainakin hiivatin kalliiksi, sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhteispäivystyksen järjestämisvastuu on sote-luonnoksessa julkisen järjestäjän eli maakunnan vastuulla.

Jo olemassa olevien sopimusten uudelleen kilpailuttaminen Luosujärven mukaan on mahdollista, vaikkakin työlästä.

Teoriassa ja vahvasti spekuloiden myös jo tehtyjen sopimusten purku ja palveluiden palauttaminen takaisin kuntayhtymälle olisi mahdollista.

– Palauttamiseen liittyisi yhtä lailla paljon työtä, kuten oli silloin, kun siirto tehtiin toisinpäin. Ei se kuitenkaan ylivoimainen ole, sillä liikkeenluovutukseen liittyvät asiat ovat laissa. Meille on helpotus, että tilat ja tietojärjestelmät ovat sairaanhoitopiirin hallinnassa, joten käytännössä kyse olisi yt-neuvottelumenettelystä liikkeen luovutukseen liittyen.

Osa kunnista on perustanut yhteisyrityksiä yksityisen sote-yhtiön kanssa tuottamaan esimerkiksi vanhusten asumispalveluja.​ Myös niitä koskevat tässä yhteydessä samat säännökset kuin muita yrityksiä.

Julkisoikeuden emeritusprofessori Teuvo Pohjalainen on seurannut hallituksen sote-uudistusta ulkopuolelta eikä hän ole ollut esimerkiksi perustuslakivaliokunnan kuultavana asiasta.

Hän sanoo, että mikäli lakiesitys menee eduskunnassa läpi, edessä on todennäköisesti yhteentörmäyksiä perustuslain kanssa.

– Siinä on perustuslaillinen vaikeus, sillä meillä on olemassa sopimusvapaus ja olemassa oleviin sopimuksiin on vaikea puuttua. Näissä sopimuksissa on aina kyse paitsi sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta myös taloudellisista sopimuksista, hän sanoo.

Emeritusprofessorin mukaan hallituksen uusi lakiesitys on poikkeuksellisen kova toimenpide, jolla tähdätään jo tehtyjen sopimusten purkamiseen.

– Samalla kun pyritään kieltämään tulevaisuudessa tehtävät sopimukset, luodaan lainsäädäntöä, joka puretaan jo tehdyt ulkoistukset. Tämä on tosi kova toimenpide, hän sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon laajojen ulkoistussopimusten purkamista on kannattanut oikeustieteen emeritusprofessori Kaarlo Tuori. Hänen mukaansa sopimukset voisi purkaa vapaaehtoisesti tai saattaa lain nojalla takaisin kuntien määräusvaltaan.

Tuorin mielestä päätösvalta sote-palveluissa pitäisi aina olla kunnalla.


Aikataulu

Kolmen vuoden rutistus

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen lakiluonnokset on tarkoitus antaa lausuntokierrokselle vielä kesäkuun aikana.

Sote-lait tulisivat voimaan vuoden 2021 aikana.

Sote-maakunnat aloittaisivat vuonna 2023.

​Hallitus on kertonut antavansa tarkempaa tietoa lakiesityksen yksityiskohdista lähipäivinä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Rainer Kryssi
Pelasta pörriäinen
Kokoomus on näköjään aloittanut "Pelasta pörriäinen"-kampanjan. Emeritusprofessori Teuvo Pohjalainen tuli edellisessä sote-väännössä tunnetuksi Sipilän hallituksen puolustelijana, nyt hän moittii Marinin hallitusta...
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.