Uutiset

Hallituksen lakiesitys: syksyllä perusopetuksessa voidaan vuorotella lähi- ja etäopetuksessa, ammattikoulujen näyttöihin joustoa

Hallitus jätti torstaina eduskunnalle esityksen perusopetuslain väliaikaisesta lakimuutoksesta, jonka nojalla perusopetuksessa mahdollistettaisiin poikkeukselliset opetusjärjestelyt. Lakimuutosehdotusta esittelivät opetusministeri Li Andersson sekä tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen. valtioneuvoston tiedotustilaisuudessa noin kello 13.15 alkaen.

Anderssonin mukaan nyt säädettävällä muutoksella mahdollistettaisiin opetusryhmien vuorottelu lähi- ja etäopetuksen välillä.

– Toukokuun puolessa välissä peruskouluissa palattiin lähiopetukseen erityisjärjestelyin, kun taas toisen asteen oppilaat jatkoivat lukukauden loppuun etäopetuksessa. Tämän vuoksi perusopetuksessa pystyttiin hyödyntämään muun muassa toisen asteen oppilaitosten tiloja, Andersson sanoo.

– Nyt tarkoitus on palata lähiopetukseen niin ensimmäisen kuin toisen asteen opintojen osalta heti syyskuun alusta alkaen. Koska tiloja käytettävissä samalla tavalla kuin toukokuussa, tarvitaan ratkaisuja erityisjärjestelyjen järjestämiseksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hallituksen esityksessä lähiopetus on ensisijainen opetuksen järjestämisen muoto. Etäjaksojen tulisi olla mahdollisimman lyhyitä ja päätös etäopetuksesta voitaisiin antaa maksimissaan kuukaudeksi kerrallaan.

Haavoittuvaisimmassa asemassa olevat oppilaat jatkaisivat lähiopetuksessa. Etäopetus ei esityksessä koske esimerkiksi esiopetusta, 1–3. luokan oppilaita tai erityisen tuen tarpeen päätöksen saaneita.

Esityksessä opetuksen poikkeusjärjestelyt voidaan toteuttaa, mikäli koulu ei kykene toteuttamaan lähiopetusta tartuntatautiviranomaisten ohjeistuksen mukaisesti, mikäli opetuksessa käytetty tila suljetaan osin tai kokonaan tartuntatautilain nojalla tai mikäli oppilas joutuu karanteeniin tai saa koronavirustartunnan.

Lakimuutos olisi väliaikainen ja voimassa elokuun alusta vuoden loppuun saakka.

Näyttöjen toteutustapaan muutoksia ammatillisessa koulutuksessa

Hallitus esittää myös muutosta ammatillisen koulutuksen lakiin siten, että näyttöjen antaminen saataisiin varmistettua opiskelijoiden ja henkilökunnan kannalta turvallisesti.

Lakimuutos on Anderssonin mukaan tarpeen erityisesti aloilla, joilla oppilas ei voi suorittaa näyttöä aidossa työtilanteessa paikan päällä.

– Näyttöjen toteutustapaa koskevaa sääntelyä muutetaan siten, että ne voidaan toteuttaa suorittamalla muita käytännön tehtäviä, jotka vastaavat mahdollisimman hyvin aitoja työtilanteita, Andersson sanoo.

Lakimuutos on Anderssonin mukaan tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian. Muutos olisi väliaikainen ja voimassa heinäkuun loppuun 2021.

Joustavuutta korkeakoulututkinnon suorittamisaikaan

Lakimuutoksella mahdollistettaisiin poissaolevaksi ilmoittautuminen koronaviruksen aiheuttamista syistä korkeakouluissa.

Kososen mukaan nykyinen lainsäädäntö rajaa opiskelijan mahdollisuuden ilmoittautua poissaolevaksi ainoastaan asepalveluksen, vanhempainvapaiden, sairauden tai vamman perusteella.

– Lainsäädäntö ei tunnista poikkeusoloista johtuvia syitä. Nyt erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden lukukauden aloittaminen voi estyä esimerkiksi matkustusrajoitusten tai hakemusten käsittelyn viivästymisen vuoksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kososen mukaan lakimuutos ei velvoittaisi korkeakouluja järjestämään lähi- ja etäopetusta yhtäaikaisesti tilanteessa, jossa oppilaitoksessa on jo palattu lähiopetukseen.

– Mikäli opiskelija ei voi osallistua lähiopetukseen ja etäopetusta ei järjestetä, voi hän ilmoittautua poissaolevaksi.

Esitykseen mukaan koronatilanteen aiheuttama viivästys tutkinnon suorittamisajassa tulee huomioida, mikäli opiskelija hakee tutkinnon suorittamiselle lisäaikaa.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien muutokset olisivat voimassa heinäkuun loppuun 2021.

Koulutuksen järjestämiseen lisätukia

Hallituksen tiistaina julkaistuun lisätalousarvioon on liitetty lasten ja nuorten hyvinvointipaketti, jonka tarkoitus on Anderssonin mukaan varmistaa, ettei koronakevät pääse jättämään pysyviä jälkiä lasten ja nuorten osaamiseen.

Perusopetukseen suunnataan 70 miljoonan euron määräraha. Varhaiskasvatukseen kohdennetaan 14 miljoonaa euroa.

Ammatillisen koulutukseen kohdistetaan 30 miljoonaa euroa ja lukiokoulutukseen 17 miljoonaa euroa.

Korjattu 4.6. klo 15.37: Lukiokoulutukseen kohdennetaan 17 miljoonaa euroa. Jutussa luki aiemmin virheellisesti 14 miljoonaa euroa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.