Kotimaa

Epilepsialääkkeiden käyttöön liittyy suurentunut kuolemanriski Alzheimerin tautia sairastavilla

Mikael Rydenfelt

Alzheimerin tautia sairastavilla epilepsialääkkeiden käyttöön liittyy suurentunut kuolleisuusriski, selviää tuoreesta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta.

Riski oli suurimmillaan lääkkeen käytön alussa kolmen ensimmäisen kuukauden ajan, ja suurempi perinteisten kuin uusien epilepsialääkkeiden käyttäjillä. Korkeampi kuolemanriski ei selittynyt epilepsialla, sillä se havaittiin myös epilepsiaa sairastamattomilla.

Tutkimuksessa huomioitiin pitkäaikaissairaudet, sosioekonominen asema ja muiden lääkkeiden käyttö. Silti on mahdollista, että tulokset selittyvät osittain lääkkeen aloitukseen johtaneilla syillä, ja tutkijoiden mukaan tulokset olisikin tärkeä varmentaa jatkotutkimuksissa.

Tulokset ovat tutkijoiden mukaan huolestuttavia, sillä Alzheimerin tautia sairastavat käyttävät epilepsialääkkeitä muuta ikääntynyttä väestöä enemmän. Aiempia tutkimuksia epilepsialääkkeiden käytön ja kuolleisuuden yhteydestä tässä väestöryhmässä ei ole.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tulosten perusteella näiden lääkkeiden käyttöä muihin käyttöaiheisiin kuin epilepsiaan Alzheimerin tautia sairastavilla tulisi tarkoin harkita, yliopiston tiedotteessa todetaan. Noin yksi prosentti väestöstä tarvitsee vakituisesti epilepsialääkettä epilepsian hoitoon. Muita käyttöaiheita on esimerkiksi hermoperäinen kipu. Lisäksi niitä saatetaan käyttää Alzheimerin tautia sairastavilla dementiaan liittyvien käytösoireiden hoitoon, vaikka niiden käyttöä tähän tarkoitukseen ei suositella.

Tutkimukset tehtiin kansallisessa MEDALZ-aineistossa. Aineistoon kuuluvat kaikki Suomessa vuosina 2005–2011 Alzheimerin taudin lääkkeiden rajoitetun peruskorvausoikeuden saaneet 70 718 henkilöä, jotka eivät diagnoosihetkellä olleet laitoshoidossa. Tieto lääkeostoista saatiin Kelan reseptitiedostosta. Kuolleisuusriskin vertailua varten kullekin epilepsiaryhmän lääkkeen käyttäjälle tunnistettiin kaltaistettu vertailuhenkilö, joka ei käyttänyt kyseistä lääkettä. Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella Suomen Akatemian rahoituksella.

Tulokset julkaistiin Neurology -lehdessä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.