Kotimaa

Yli 700 suomalaista osallistui ripulirokotetutkimukseen Afrikassa – uuden rokotteen suojateho 56 prosenttia

Saara-Miira Kokkonen
Rokotetutkimusta varten Beniniin Villa Karon yhteyteen rakennettiin erillinen tutkimuskeskus, jossa suomalaistutkijat myös majoittuivat.
Rokotetutkimusta varten Beniniin Villa Karon yhteyteen rakennettiin erillinen tutkimuskeskus, jossa suomalaistutkijat myös majoittuivat.

Vuosina 2017–2019 729 suomalaista matkasi Länsi-Afrikan Beniniin osallistuakseen ripulirokotetutkimukseen. Suun kautta otettavan Etvax-rokotteen suojateho on Helsingin yliopiston ja HUS:n Meilahden rokotetutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan 56 prosenttia. Rokote on tutkimusten mukaan turvallinen käyttää.

Rokote kehitettiin suojaamaan erityisesti ETEC-bakteerilta, joka on yleisimpiä ripulitaudin aiheuttajia niin kehitysmaiden lapsilla kuin matkailijoilla Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Bakteerin arvioidaan aiheuttavan vuosittain yli puoli miljoonaa alle 5-vuotiaan lapsen kuolemaa ja noin 12 miljoonaa matkailijoiden ripulitautia.

Etvax-rokote on toistaiseksi rekisteröimätön.

Puolet suomalaisista ripulirokotusmatkalaisista sai rokotetta ja puolet lumevalmistetta. Testaajat eivät tienneet, kumpaa he olivat saaneet.

– Tutkimus osoittaa, että ETVAX on turvallinen rokote, ja se herättää hyvän immuunivasteen, tutkimusta johtanut Helsingin yliopiston professori Anu Kantele sanoo tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Rokote- ja lumeryhmien välillä ei todettu tilastollisesti merkitsevää eroa haittavaikutuksissa.

– Suurimmalle osalle rokotetuista syntyi vahva immuunivaste: tulosten mediaanina oli 33-kertainen vasta-aineiden nousu. Yli nelinkertainen vasta-aineiden nousu mitattiin 76 prosentilla, Kantele kertoo.

Turvallisuuden ja immuunivasteen lisäksi tutkimuksessa selvitettiin rokotteen suojatehoa. Osallistujista 61 prosenttia sairastui ripuliin. Vakavimmista ripulitapauksista 75 prosentilta löytyi ETEC-bakteeri.

– Vaikka 70-prosenttisen suojatehon tavoite pelkän ETEC-bakteerin aiheuttamaa tautia vastaan jäi saavuttamatta, tutkimuksessa osoitettiin rokotteen 56 prosentin suojateho kaikkein vakavimpia ripulitauteja vastaan taudinaiheuttajasta riippumatta, Kantele sanoo.

Rokotetuilla todettiin 52 prosentin suojateho kohtalaista ja vakavaa tautia vastaan silloin, kun aiheuttajana oli ETEC, jokin muu ripulibakteeri tai loinen.

– Näytön perusteella voidaan olettaa, että paremman hygienian matkakohteissa rokotteen teho voi osoittautua tätäkin paremmaksi, Kantele sanoo.

Rokoteryhmässä antibiootteja ja ripulilääkkeitä käytettiin merkittävästi harvemmin kuin lumeryhmässä.

– Tutkimuksen löydös tukee rokotteen suojatehoa vakavia ripulitauteja vastaan, Kantele kertoo.

Tutkijat etenevät seuraavaksi lapsille suunniteltuihin tutkimuksiin rokotteen kehityksessä.

Ripulirokotetutkimus toteutettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston, Helsingin yliopistollisen sairaalan, Scandinavian Biopharman (Ruotsi), Göteborgin yliopiston ja riippumattoman kansainvälisen tutkimuslaitoksen PATH:n kanssa. Tutkimustuloksia ei ole vielä julkaistu vertaisarvioidussa lehdessä.

Lue myös: Ripulimatkalla Afrikassa – Toimittaja lähti Beniniin rokotetutkimuksen koekaniiniksi

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.