Kotimaa

Fingrid: Tuulivoimarakentamista pitäisi ohjata Perämereltä myös muualle Suomeen

Ikean operoimia tuulivoimaloita Kemissä. Suomessa tuulivoimalat ovat keskittyneet länsirannikolle, varsinkin Perämerelle.
Ikean operoimia tuulivoimaloita Kemissä. Suomessa tuulivoimalat ovat keskittyneet länsirannikolle, varsinkin Perämerelle.

Kantaverkkoyhtiö kannattaa markkinaehtoista rakentamista, mutta pelkää kuntakohtaisten päätösten johtavan pullonkauloihin ja hukattuihin mahdollisuuksiin. Etujärjestön mielestä suurempi ongelma on puolustusvoimien linja.

Tuulivoimarakentamista pitäisi saada hajautettua liian keskittämisen sijaan, ja tarvittaessa valtion ohjauksella, katsoo kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Erityisesti voimaloita olisi sen mukaan rakennettava Keski- ja Itä-Suomen suunnille, kun tällä hetkellä lähes kaikki näyttää keskittyvän länsirannikolle ja varsinkin Perämerelle.

Vaarana on, ettei sähköverkko pysy tahdissa mukana.

– Jos keskittyminen jatkuu, saattaa verkosta hyvinkin tulla pian pullonkaula, sanoo Fingridin verkkosuunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo.

Jyrinsalo korostaa, että kantaverkkoyhtiö on luonnollisesti valmis kehittämään verkkoa todellisen tarpeen mukaan. Käytännön toteutus voi kuitenkin osoittautua ongelmaksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tuulivoimakapasiteettia on ennakoitu rakennettavan lähivuosina jopa tuhat megawattia vuodessa, mikä vaatii yhden 400 kilovoltin kantaverkkojohdon.

– Kehitys tarkoittaisi yhtä uutta johtoa per vuosi, mikäli lisätuotanto keskittyy alueille, joista se pitää myös siirtää ulos

Ison kantaverkkolinjan luvitus ja rakentaminen on kuitenkin lähes vuosikymmenen mittainen hanke. Niinpä tarvittavia siirtoyhteyksiä ei välttämättä ehditä rakentaa riittävän nopeasti.

– Tämä syö kannattavuutta tuulivoimainvestoinneilta, kun niiden tuottamaa sähköä ei yllättäen saadakaan hyödynnettyä täysimittaisesti.

Seurauksista kärsivät paitsi tuulivoimayhtiöt, niin sähkömarkkinoille aiheutuvien häiriöiden ja huoltovarmuusriskien kautta myös koko sähköä käyttävä yhteiskunta.

– Uhkana tietysti on myös se, että koko sähköjärjestelmän hallinnan kulut paisuvat suuriksi.

Hajauttamisen hyödyksi Jyrinsalo mainitsee tuulesta aiheutuvien vaihtelujen tasaantumisen sekä syrjäseutujen kuntatalouden ja työllisyyden.

Kantaverkko jakautuu pohjois- ja eteläosaan Kokkola–Iisalmi-linjaa pitkin. Etenkin uudet voimalahankkeet ovat painottumasta vahvasti kantaverkon pohjoiseen puoliskoon.

– Vaikka tuulivoima on perusluonteeltaan hajautunutta tuotantoa, näyttää nyt vahvasti siltä, että lähes kaikki tuulivoima on keskittymässä länsirannikolle ja etenkin sen pohjoisempiin osiin, Jyrinsalo huomauttaa.

Kantaverkon eteläosaan sähkö virtaa vain neljää 400 kilovoltin voimajohtoyhteyttä pitkin.

Lännen Media kirjoitti pohjoisen ja etelän välisestä pullonkaulasta viime syksynä. Vielä tuolloin Fingrid ei tuonut julki toivettaan tuulivoimarakentamisen ohjaamisesta.

Nyt se sen sijaan toivoo sitä ääneen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Fingrid kannattaa Jyrinsalon mukaan sähköntuotannon markkinaehtoista rakentamista "ilman muuta".

Kuntakohtainen päätöksenteko saattaa hänen mukaansa kuitenkin aiheuttaa vinoumia kokonaisuuteen. Osa kaavoitusmonopolin omaavista kunnista houkuttelee tuulivoimaa alueelleen kaikin keinoin, osa vastustaa viimeiseen asti.

– Syntyykö yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta hyviä ratkaisuja, kun kaikki perustuu vähän kerrallaan tehtävään osaoptimointiin? Jyrinsalo pohtii.

– Hyvin hajautunut ja kuntakohtainen päätöksenteko voi johtaa siihen, että läheskään koko Suomen tuulivoimapotentiaalia ei saada hyödynnettyä tilanteessa, jossa lämmityksen ja teollisuuden muuttaminen hiilivapaaksi tarvitsisi lähivuosina hyvin paljon uutta ja puhdasta sähköä.

Kantaverkkoyhtiö toivoo, että rakentamista ohjattaisiin nykyistä keskitetymmin esimerkiksi maakunnan tai koko maan tasolla, ja työhön tulisi asettaa jonkinlainen asiamies.

Kevyimmillään voisi riittää kokonaiskuvan seuraaminen ja kokemusten vaihto, mutta tarvittaessa tulisi Jyrinsalon mielestä selvittää myös muutoksia lainsäädäntöön.

– Mutta tietenkin hyvässä yhteistyössä kuntien kanssa.

Alan yrityksiä edustavassa Suomen Tuulivoimayhdistyksessä siirtoverkon pullonkaulat ja niiden riski on noteerattu uusien voimalahankkeiden rajoittajana.

– Kaikkien potentiaalisten hankealueiden lähellä sähköä ei välttämättä saada järkevästi sähköverkkoon, vahvistaa yhdistyksen toimitusjohtaja Anni Mikkonen.

Hän huomauttaa, että nykyiset korkeat tuulivoimalat mahdollistaisivat entistä paremmin sähköntuotannon myös sisämaassa.

Yrityksillä olisi hänen mukaansa tähän myös kiinnostusta. Jarruna ei kuitenkaan nähdä niinkään kuntien linjauksia, vaan puolustusvoimat.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Sen kanta estää rakentamisen suurissa osissa maan kaakkois- ja itäosia, Mikkonen sanoo.

Linjaus perustuu tutkajärjestelmille aiheutuviin haittoihin.

Edunvalvontajärjestö toivoo, että asiaan löytyisi ratkaisu, joka mahdollistaisi tuulivoimarakentamisen eri puolille maata.

– Tuulivoimatoimijat ovat kiinnostuneita kehittämään hankkeita myös niille alueille, joilla se ei tällä hetkellä ole mahdollista puolustusvoimien linjausten vuoksi, Mikkonen sanoo.

Tähän yhdistys vetäisi myös valtion puuttumisen rajan. Määräysten sijaan se toivoo mahdollistamista.

– Paikallinen hyväksyntä on keskeistä tuulivoimahankkeen onnistumiselle, joten vastentahtoisessa kunnassa toimiminen ei ole houkuttelevaa tuulivoimatoimijallekaan.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ilkka Reinne
Helsingin matala
Pääkaupunkiseudulla Helsingin matalan alueelle ja ympäristöön olisi helppo sijoittaa uusia markkinoille tulevia 10-11 MW tuulivoimaloita esimerkiksi 21 kpl kilometrin keskinäisellä etäisyydellä 3x7 km alueelle ja tämä kattaisi varsin sopivan osan Helsingin sähkönkulutuksesta (huipputeho 650-750 MW) ja vähentäisi energian siirtotarpeita muualta maasta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ajattelija
Eikö muutenkin
Eikö muutenkin olisi fiksumpaa tehdä voimalat lähemmäksi kuluttajia? Ei tule siirto häviöitä ja ei kaadeta turhaan metsiä linjojen alta?
Vai onko tuulivoimakin sitä energiaa joka on hyvää niin kauan kunhan vaan ei ole minun asuinalueen lähettyvillä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.