Kotimaa

Kasvosuojainten tuotanto alkaa Suomessa todennäköisesti toukokuun aikana – ongelmaksi voi muodostua laadukkaan materiaalin saatavuus

Kasvosuojainten valmistuksessa ongelmaksi voi muodostua materiaalin saatavuus. Kuvassa kasvosuojaimen valmistusta Sanser-yrityksessä.
Kasvosuojainten valmistuksessa ongelmaksi voi muodostua materiaalin saatavuus. Kuvassa kasvosuojaimen valmistusta Sanser-yrityksessä.

VTT:n työelämäprofessorin Sauli Elorannan mukaan Suomeen olisi hyvä saada kasvosuojaimissa käytetyn materiaalin valmistusta, koska Suomi on pieni ostaja maailman markkinoilla.

Kotimaisella tuotannolla pystytään jatkossa kattamaan suuri osa Suomen terveydenhuollon suu-nenäsuojusten ja hengityssuojainten tarpeesta. Näin arvioi Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy​:n työelämäprofessori Sauli Eloranta.

Tällä hetkellä suuri osa Suomen terveydenhuollon kasvosuojaimista tuodaan ulkomailta.

– Laitteet ja materiaalit on nyt pitkälti tilattu ja tuotantolinjoja alkaa olla Suomessa. Tuotanto alkaa näillä näkymin toukokuussa, Eloranta sanoo.

Terveydenhuollon suu-nenäsuojusten ja hengityssuojainten valmistuksessa ongelmaksi voi muodostua laadukkaan materiaalin saatavuus, koska suurin osa materiaalista tulee tällä hetkellä ulkomailta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yleisin materiaali ammattikäyttöön tarkoitetuissa kasvosuojaimissa on meltblow-materiaali. Se on tehokas materiaali, mutta siitä ei ole kotimaista tuotantoa.

Eloranta kertoo, että on mahdollista, että kaksi suurta suomalaista materiaalinvalmistajaa pystyy valmistamaan kasvosuojaimissa käytettyä materiaalia.

– Jos ja kun tulee nopeita kysynnän vaihteluita tai jos pandemia etenee, Suomi on aika pieni materiaalien ostaja maailman markkinoilla. Siinä mielessä on hyvä, että on kotimainen vaihtoehto.

Suu-nenäsuojus on tarkoitettu lähinnä suojaamaan potilasta hoitohenkilökunnan uloshengitysilman kautta mahdollisesti tulevilta taudinaiheuttajilta. Sitä voidaan myös käyttää, kun suojaudutaan veri- ja eriteroiskeilta toimenpiteissä.

Hengityssuojainta käytetään silloin, kun hoidettavana on potilas, joka sairastaa ilmateitse tarttuvaa tautia.

Vielä ennen kuin terveydenhuollon henkilökunnalle saadaan laajassa mitassa kotimaisia kasvosuojaimia, ne tulee testata ja hyväksyä.

– Kaikki mukana olevat toimijat eivät ole tehneet tällaisia tuotteita. Vaikka tuote on melko yksinkertainen, siinä on omat riskinsä saada ne toimimaan.

Kotimaisten suu-nenäsuojusten käyttöön saamista voi hidastaa myös se, että niiden hyväksymisprosessi on erilainen kuin hengityssuojaimilla. Hyväksynnän saamisessa voi mennä Elorannan mukaan jopa kuukausi.

Sinä aikana voidaan kuitenkin valmistaa paljon suojaimia, jotka saadaan siinä vaiheessa käyttöön, kun tuote on saanut hyväksynnän. Kasvosuojainten saamista käyttöön hidastaa myös se, että Suomessa ei ole suojainten virallista testilaboratoriota ja Euroopan laboratorioihin on jonoa.

Suu-nenäsuojuksia kuluu Suomessa koranavirusepidemian aikana päivässä noin puolesta miljoonasta miljoonaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.