Näkökulma

Näkökulma: Olisiko rajavalvontapisteet pitänyt sittenkin sijoittaa pikkuriikkisen pidemmälle?

Valmiuslain perusteella tehdyt maakunta- ja valtionrajoja koskevat linjaukset ovat osoittautuneet juridisesti vähintään epämääräisiksi.
Valmiuslain perusteella tehdyt maakunta- ja valtionrajoja koskevat linjaukset ovat osoittautuneet juridisesti vähintään epämääräisiksi.

Poikkeusoloissa voi antaa anteeksi paljon, mutta ei kaikkea. Rivikansalaisen on voitava luottaa siihen, että laintulkinta on selvää, tasapuolista ja viranomaisilla hallussa kaikissa olosuhteissa.

Viime päivien tapaukset ovat osoittaneet, että parin kuukauden koronakriisin aikana tässä on menty hävettävän pahasti metsään.

Kohtuuden vuoksi pitää kuitenkin muistaa, että valmiuslakia sovelletaan nyt ensimmäistä kertaa.

Kukaan ei valmiuslakia säädettäessä ja päivitettässä ole voinut kehittää tarkkoja skenaarioita siitä, mitä kaikki mahdolliset kriisitilanteet synnyttävät. Siksi käytännön toteutus voi vähän takkuilla.

Mutta se mutta.

On hälyttävää, jos esimerkiksi rangaistavan teon määritelmä tai perustuslaki ovat hukassa. Ja nyt näin ei ollut yksittäisen poliisin tai virkamiehen kohdalla, vaan pihalla oli koko systeemi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ensin kävi ilmi valtion rajan ylittäminen ja sitä koskeva epämääräisyys.

Meidän oli annettu aivan selvästi ymmärtää, että luikahdus Ruotsiin, Norjaan, Viroon tai Venäjälle on ehdottomasti kielletty ilman pakottavaa ja erittäin tiukasti rajattua, työhön liittyvää syytä.

Tällä mentaliteetilla rajoja myös valvottiin.

Viime viikolla kävi lopulta ilmi, ettei viranomaisilla ole perustuslain pykälien vuoksi valtuuksia estää Suomen kansalaista ylittämästä rajaa kumpaankaan suuntaan.

Ja nyt Raja on ilmoittanut tutkivansa omien rajavartijoidensa toimia, mikäli he ovat estäneet suomalaista ylittämästä rajaa silloinkin kun tämä on ymmärtänyt vedota perustuslakiin.

Maanantaina tuli puolestaan julki oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös, joka koskee Uudenmaan maalis-huhtikuisen sulun valvontaa.

Jääskeläinen toteaa, että rikoksen yrityksestä voidaan rangaista vain silloin, jos yritys on säädetty rangaistavaksi.

Poliisi oli kuitenkin linjannut määräävänsä sakkovaatimuksen niille, jotka jäivät kiinni perusteettomasta maakuntarajan ylittämisen yrityksestä vähintään toista kertaa.

– Vakaa tai toistuvakaan yritys ylittää maakuntaraja vastoin valtioneuvoston asetusta ei siten ole ollut rangaistavaa, oikeusasiamies toteaa.

Poliisihallitus ilmoitti tiedottavansa asiasta lisää vielä tänään.

Voi arvata, että edessä lienee liuta syyttäjän käsissä kaatuvia rangaistusvaatimuksia.

Vaikka valmiuslaki on käytännössä tainnut toimia estäessään ihmisten liikkumista, saavat edellä mainitut tapaukset koko lain kyseenalaiseen valoon. Joku voisi sanoa pakettia jopa juridiseksi farssiksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Voi hyvällä syyllä kysyä, mitä hyötyä on valmiuslaista, joka ei pysty estämään rajojen ylityksiä muuta kuin kansalaisten vastuuntunnon tai virheellisen viestinnän ansiosta.

Yhtä hyvä kysymys on se, miksi sisäministeriö tai poliisi selvittänyt linjausten juridista pohjaa – tai jos selvitti, niin miksi silti kävi näin.

Toki peiliin voimme katsoa myös me journalistit. Kun linjauksia tehtiin ja jalkautettiin, hoidimmeko me oman perustehtävämme ja tarkistimme lakitekstit tarkasti? Vai olimmeko kiinnostuneempia koronapelottelusta ja kuolintilastoista?

Valtioneuvosto teetti vuonna 2018 selvityksen valmius- ja perustuslakien välisestä suhteesta.

Selvityksen mukaan suomalainen poikkeusoloja koskeva lainsäädäntö perustuu siihen, että poikkeustoimet ovat oikeusvaltioperiaatteen mukaisia mutta eivät ylimitoitettuja.

Samaan aikaan selvitys piti yhdistelmää erityisen vaikeana hallita ja toteuttaa käytännössä.

– Kriisitilanteiden moninaisuus ja akuuttius edellyttävät sääntelyltä ja sen tulkinnoilta selkeyttä, selvityksen laatijat totesivat.

Nyt tästä saatiin elävä esimerkki.

Valmiuslain uudistus astui voimaan vuonna 2012. Olisiko päivityksen tarvetta?

PS. Niin sanottuja kovia keinoja estää Suomen rajan ylittäminen ei nähtävästi olisi edes ollut.

Ainakin maallikon juridisella ymmärryksellä Uudenmaan sulun kohdalla rangaistuksista olisi sen sijaan tullut laillisia yllättävän helposti: poliisin olisi pitänyt alun perin tajuta sijoittaa valvontapisteet moottoriteillä metrin tai varmuuden vuoksi vaikka sadan metrin päähän maakuntarajasta.

Näin kiinnijääneillä ei olisi ollut kyse valmiuslain rikkomisen yrityksestä. Poliisin haaviin jäädessä raja olisi näet jo ylitetty - vaikka vain sitten sillä metrillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Jos kärjistys on juridisesti pätevä, niin viimeistään se osoittaa, että farssista on kyse.

Muokattu klo 14:55: Täsmennetty ilmaisua "perustuslain nojalla" muotoon "perustuslain pykälien vuoksi".

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Julle
Itkeäkö vai nauraa!!
On tämä outoa pelleilyä. Terve maalaisjärki on täysin hukassa oikeusasiamieheltä. Olen syvästi huolissani kun oikeusasiamiehen virkoihin on luikerrellut useampi pilkunlempijä joiden tavoitteena on tuhota kansalaisten luottamus viranomaisiin. Tällaiselle myyräntyölle on aivan oma termi. Kun tutkitaan em. viranhaltijoiden aivoituksia syvällisesti, jäljet johtaa sylttytehtaalle jonka arvot ja moraali on vieras suomalaiselle demokratialle. . Nyt oikeusasiamies romuttaa muutaman hörhön kiukuttelun takia luottamuksen poliisin toimintaan. Väitän, että kansalaiset hyväksyvät nämä rajoitukset, kun vaakakupissa on hengen meno tai vakava sairaus koronan iskiessä. Poliisilla pitää olla oikeus sakottaa niskottelusta, jos sanallinen ohje ei tepsi. Oikeusasiamiehen pitää ymmärtää se, että nyt on poikkeavat ajat, hänen pitää ohjastaa poliisia miten toimia eikä jälkikäteen puukottaa poliisia selkään. l
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Hukassa on paljon muutakin
Valmiuslaki pitäisi olla valmis laki, eikä alkaa sitä miettimään vasta silloin kun pissa lämmittää housuja. Samoin kuin kaikki mietinnöt, valmistelut ja selvitykset.
Ei ole mikään syy sanoa, että tämä tuli kuin salama taivaalta. Eikä riitä vakuutus, että huolella valmistellaan ja parhaamme teemme.

Valmiuslakia olisi pitänyt miettiä ja valmistella ennen tätä hallitusta ja sitä aikaisemman ja sitä aikaisemman. Niin, että se olisi mahdollisimman nopeasti valmis kun tarve tulee. Valtion johtaminen ei ole samaa kuin yksityisellä henkilöllä säveltäminen tiukan paikan tullen.

Ei tällainen ole vallan vahtikoirien työtäkään - jos eivät asiantuntijatkaan siitä mitään hiiskuneet. Heille maksetaan siitä. Mitä he tekevät kun ei ole kriisiaika?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
BoSkäri
EAO ja proffat pahasti myöhässä
Ensiksi haluan sanoa, että arvostan Turun Sanomien moraalia, joka kestää myös oman toiminnan tarkastelun (toimittajan pohdiskelu siitä, olisiko median pitänyt nopeammin huomata virheelliset käytännöt). Tämä on median rapatessa ollut enemmän kuin harvinaista.
Sitten varsinaiseen kysymykseen: miksi asiantuntijat viivyttelivät? Päätös maan rajojen sulkemisesta tehtiin 17.3. ja päätös Uudenmaan rajasta 25.3. Media kertoi päivittäin suurella innolla ennen kokemattomista erilaisista tapahtumista rajoilla käännyttämisineen ja sakottamisineen. Eduskunnan oikeusasiamies "jyrähti" melkein kuukausi Uudenmaan rajan (huom) jälleenavaamisen jälkeen, että suljetulla rajalla ei poliisilla ollut oikeutta sakottaa. Eikö todellakaan ollut mahdollista puuttua laittomaan toimintaan nopeammin, tietoa kyllä oli yllin kyllin? Oliko viivyttelyllä vaikutusta laittoman toiminnan jatkumiseen? Ja mitä oikeuskansleri tällä välin puuhasi?
Sama koskee ihmisoikeus- ym proffia. Miksi kesti viikkoja tulla julkisuuteen tulkinnoilla perustuslaista, joka kuulemma on tässä kohtaa hyvin yksiselitteinen. Vai pitikö ensin odottaa ja katsoa, että tartuntatilanne helpottuu, että on "turvallista" tulkita, että rajoja ei voi täysin sulkea. Lisäksi vihjataan, että hallitus tahallaan antoi väärän kuvan, että se yksillä sanoilla todellisuudessa kielsi, niin se toisilla kiersi kieltonsa.
Tässä tulee mieleen kommunistidiktaattori Stalinin lausahdus Väinö Tannerista: "herra Tanner kyllä sanoo, ettei hän vastusta maittemme välisiä hyviä suhteita, mutta kyllä hän sydämessään niitä vastustaa". Ja tämän todistukseln voimalla Tanner sitten Suomessa uhrattiin.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.