Kotimaa

Näkökulma: Katastrofit vahvistavat vahvoja

Väitöstutkimuksen pääesimerkki on Chilen Valparaison suuri kaupunkipalo vuonna 2014. Myös kuvan Katrina-tuhot New Orleansinssa vuonna 2005 sopivat sarjaan.
Väitöstutkimuksen pääesimerkki on Chilen Valparaison suuri kaupunkipalo vuonna 2014. Myös kuvan Katrina-tuhot New Orleansinssa vuonna 2005 sopivat sarjaan.

Suoraa yhteyttä ei ole. On sattumaa, että Eija Meriläinen väitteli perjantaina Hankenilla katastrofien jälkeisestä politiikasta sekä palautumisesta ja sopeutumisesta. Koska tilanne on päällä, väitöstilaisuus järjestettiin netissä.

– Onhan tuosta saanut kuulla, että osuipa aiheesi sopivaan saumaan, Meriläinen tuumaa ennen tilaisuutta puhelimessa.

– Työni oli kuitenkin lähes valmis jo ennen koronaa.

Yksi tutkimuksen päätuloksista on, että katastrofien jälkeisellä politiikalla on tapana edistää jo ennestään voimakkaiden toimijoiden etua. Haavoittuvien ihmisten hyvinvointia se heikentää.

Tutkija ei sitä tee, mutta maallikko ei voi olla rinnastamatta tutkimustulosta meneillään olevan pandemian jälkihoitoon.

Mieleen voi tulla pariskunta, joka sai tammikuussa viimein kokoon oman pikkuravintolansa alkupääoman. Avajaiset pidettiin helmikuussa, ja sitten unelma romahti. Maailma musteni.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Viereisessä lasipalatsissa toimivalla it-yrityksellä on sen sijaan riittänyt töitä. Lisäksi se onnistui ammattitaidollaan laatimaan Business Finlandille niin pätevän hakemuksen, että 100 000 euroa napsahti tilille automaattisesti.

Entä mitä tapahtui sodan jälkeen 1940-luvulla? Hyvinvointia ja varallisuutta kasautui niille kyynärpäätaktikoille, jotka olivat tarpeeksi röyhkeitä, ovelia ja taitavia operoimaan mustan pörssin ja keinottelun markkinoilla. Köyhille jäi luu käteen.

Ohjaavatko toimintaamme ihmisyhteisöihin luonnostaan kuuluvat viidakon lainalaisuudet? Sortuvatko heikot elon tiellä myös koronan jälkeen – ja jätkä sen kuin porskuttaa?

"Ohjaavatko toimintaamme ihmisten ja ihmisyhteisöjen käyttäytymiseen luonnostaan kuuluvat viidakon lainalaisuudet? Sortuvatko heikot elon tiellä myös koronan jälkeen – ja jätkä sen kuin porskuttaa?"

Katastrofit ovat yhteiskunnallisten rakenteiden muovaamia.

Havainto kuuluu Eija Meriläisen tutkimuksen lähtökohtiin. Hän korostaa, että esimerkiksi maanjäristys on tapahtumana eri asia kuin sitä edeltäneet ja sitä seuranneet ihmisten teot ja tekemättä jättämiset.

Hurrikaani Katrinan vuonna 2005 runtelema New Orleans on hyvä huono esimerkki. Yhdysvaltalaiskaupunki tunnetaan poikkeuksellisen pitkästä monikulttuurisesta historiastaan ja samalla eriarvoisuudestaan.

– Jälkeenpäin siellä kyseltiin, miksi tulvavalleja ei pidetty yllä. Siksikö, että pahimmassa vaarassa olivat köyhien alueet, joilla ei ollut niin väliä? Meriläinen pohtii.

Hänen mukaansa New Orleansin kaltaiset olosuhteet ovat syntyneet pitkän kehityksen tuloksena. Esimerkiksi orjina Amerikkaan väkisin tuodut ihmiset on pakotettu asumaan kehnoissa asumuksissa huonoilla alueilla. Varakkaat isännät ovat sen sijaan kyenneet rakentamaan tukevat talonsa turvallisille tonteille ja ottamaan niihin vakuutukset.

Meriläisen mukaan jälleenrakentamisessa päätösten lähtökohta tapaa puolestaan olla talouden saaminen äkkiä jaloilleen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Lisäksi uusliberalistisena lähtökohtana on korostaa ihmisten omaa selviytymistä. Jos jollakulla on kaksi taloa, häntä ei yleensä velvoiteta luovuttamaan toista sellaiselle, jolla ei ole yhtään.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.