Kotimaa

Suomessa on suunnitelmia yli kymmenen teollisen mittakaavan biojalostamon rakentamiseen, ja myös hiilen talteenottoa valmistellaan

Uudet biojalostamohankkeet hyödyntäisivät raaka-aineenaan pääasiassa erilaisia teollisuuden sivuvirtoja. Arkistokuva Äänekosken biotuotetehtaasta, joka on Suomen suurin puuta käyttävä laitos.
Uudet biojalostamohankkeet hyödyntäisivät raaka-aineenaan pääasiassa erilaisia teollisuuden sivuvirtoja. Arkistokuva Äänekosken biotuotetehtaasta, joka on Suomen suurin puuta käyttävä laitos.

Suomalaisella teollisuudella on valmiina alustavat suunnitelmat yli kymmenen biojalostamon rakentamiseksi teollisessa mittakaavassa.

Asia selviää Valtion kehitysyhtiö Vaken ilmastorahaston saamista niin sanotuista investointiaihioista. Vaikka varsinainen ilmastorahoituksen haku ei ole vielä alkanut, biojalostamoja koskevia aihioita on kertynyt yksitoista.

Kyseessä ovat teollisen mittakaavan eli suuret laitokset ja useat niistä ovat investointeina hyvin merkittäviä kokonaisuuksia.

– Aihioita yhdistää yleisesti vaihe, jossa ratkaisu on validoitu vähintään pienimuotoisessa pilottivaiheessa ja seuraavana askeleena on teknologian ja konseptin todistaminen teollisessa mittaluokassa, kertoo Vaken toimitusjohtaja Paula Laine Lännen Medialle.

Laineen mukaan jalostamoiden joukkoon mahtuu niin yliopistojen tutkimuksiin perustuvia konsepteja kuin startupejakin. Useissa tapauksissa tuotantolaitoksen rakentaminen voisi alkaa esimerkiksi ilmastorahaston vauhdittamana alle vuodessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tarkkoja tietoja aihioiden taustalla olevista yrityksistä ja organisaatioista ei liikesalaisuuksien vuoksi tässä vaiheessa anneta julkisuuteen.

Sama koskee tekniikkaa. Biojalostamosuunnitelmissa raaka-aine eli syöte vaihtelee Laineen mukaan kuitenkin laidasta laitaan.

– Useammassa syötteet ovat erilaisia sivuvirtoja, joiden hyödynnystä ja jalostusarvoa olisi mahdollista merkittävästi parantaa, hän kertoo.

Vaken keskeisiksi toiminta-aloiksi on ennakoitu ilmastonmuutosta ja digitalisaatiota. Näihin liittyviä aihioita yhtiölle on kertynyt kaikkiaan noin 150.

Biojalostamoiden lisäksi listalta löytyy hiilensidontaa sekä luonnon prosesseilla että teollisesti.

Jälkimmäisessä on kyse hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista (CCS). Siinä esimerkiksi tehtaasta talteen otettu hiilidioksidi pumpattaisiin nesteenä esimerkiksi maaperään tai merenpohjaan.

Menetelmä on ollut esillä ilmastokeskusteluissa, mutta konkreettisista hankkeista ei Suomessa ole juuri puhuttu sen jälkeen kun Fortum ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksen omistava Teollisuuden Voima kuoppasivat Finncap-hankkeensa vuonna 2010.

Yhtiöt valmistelivat suuren kokoluokan koelaitosta Meri-Porin voimalaitokselle. Hankkeesta luovuttiin taloudellisista syistä.

– Biojalostamojen ja hiilensidonnan ohella nousee esiin ruuantuotantoon, data-alustoihin, liikenteeseen, uusiutuvaan energiaan ja biomateriaaliin liittyviä aihioita, Laine kertoo.

Ruokasektorilla mukana on hänen mukaansa myös uudenlaista tuotantoteknologiaa.

Viime aikoina on esitetty yhä enemmän näkemyksiä siitä, että koronakriisiä seuraavassa talouden elvytyksessä tulee keskittyä niin sanottuihin kestäviin ja erityisesti hallituksen ja EU:n ilmastolinjauksia tukeviin toimiin.

Vaken kohdalla valtio-omistajan on tarkoitus tehdä konkreettiset linjaukset toukokuun lisätalousarvion yhteydessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ilmastorahaston roolin Laine näkee löytyvän valtion muiden kehitys- ja tukiyhtiöiden välistä. Business Finland tukee hankkeiden tutkimus- ja kehitysvaihetta, kun taas Teollisuussijoitus Tesi toimii teollisuudessa suorana sijoittajana ja vähemmistöomistajana.

– Ilmastonmuutoksen kohdalla merkittävien investointien aikaistaminen on keskeinen pullonkaula, Laine sanoo

Vaken ilmastorahasto voisi hänen mukaansa olla "kiihdyttäjänä" varmistamassa ilmastoinvestointien kaupallisen toteutuksen aikatauluja. Tämä korostuu erityisesti koronakriisin luoman epävarmuuden aikana.

Laine korostaa, että koska varsinaista hakua ei ole toistaiseksi olemassa, investointiaihiot ovat tässä vaiheessa suuntaa antavia.

– Oletan, että jos toiminta pääsee käynnistymään, niin aihioita tulee lukumääräisesti hyvin paljon lisää. Tällöin esiin saattaa tulla sellaisia painotuksia, jotka vielä eivät ole nousseet esiin.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.