Uutiset

WWF:n Norppalive tarjoaa huippuviihdettä, jossa ei tapahdu mitään – Näyttäytyykö paikkauskollinen suursuosikki Pullervo taas kameroille?

Saimaannorppa Pullervo on noussut suomalaisten suursuosikiksi WWF:n Norppalivessä. Miten käy tänä kesänä, nouseeko Pullervo taas kivelle? Kuvassa Pullervo loikoilee kevätauringossa kaksi vuotta sitten.
Saimaannorppa Pullervo on noussut suomalaisten suursuosikiksi WWF:n Norppalivessä. Miten käy tänä kesänä, nouseeko Pullervo taas kivelle? Kuvassa Pullervo loikoilee kevätauringossa kaksi vuotta sitten.

WWF:n Norppalive on jälleen aukaistu, eli saimaannorppia voi seurata suorassa lähetyksessä. Ympäristöjärjestön mukaan tiedossa on huippuviihdettä, jossa ei tapahdu juuri mitään.

Neljänä viime keväänä Norppaliveä on katsottu yhteensä yli seitsemän miljoonaa kertaa.

– Olemme kuvanneet norppia jo neljänä keväänä, ja konsepti on tänä vuonna kenties ajankohtaisempi kuin koskaan. Kivellä köllöttävien saimaannorppien ihasteleminen on erinomainen tapa saada ajatukset pois huolestuttavista uutisista, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze sanoo tiedotteessa.

Norpat nousevat toukokuussa Saimaan rantakiville vaihtamaan karvansa. Norppaliven kamera on asennettu samaan paikkaan kuin aiempina vuosina.

Saimaannorpat ovat paikkauskollisia, joten suomalaisten suursuosikiksi noussut Pullervo voi näyttäytyä kameran edessä tänäkin keväänä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Norppalive tulee tarjoamaan huippuviihdettä, jossa ei tapahdu juuri mitään. Välillä kivellä on norppa, välillä ei. Välillä norppa rapsuttaa itseään, välillä ei. Hitaus, yksinkertaisuus, aitous ja sydämellinen huumori ovat Norppaliven viehätyksen ytimessä, Fritze sanoo.

WWF toteuttaa Norppaliven yhdessä luontokuvaaja Juha Taskisen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijoiden, Janne Neuvosen ja Pukki Visualsin kanssa. Lisäksi WWF kiittää Metsähallituksen luontopalveluita ja Etelä-Savon ely-keskusta yhteistyöstä.

Kyykamera keräsi lähes 700 000 katselukertaa

WWF aloitti kaksi vuotta sitten Norppaliven suursuosion innoittamana muita livelähetyksiä luonnosta. Suorissa lähetyksissä on seurattu muun muassa liito-oravia, metsäpeuroja, ahmoja ja järvilohia.

Huhtikuun aikana Luontolivessä katseltiin kyiden paistattelua kevätauringossa. Käärmeasiantuntija Toni Beckmanin kanssa toteutettua livelähetystä katsottiin 692 000 kertaa.

– Kaikkien Luontoliven kamerahankkeiden tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista tai uhattuina olevista luonnonvaraisista eläinlajeista ja innostaa ihmisiä osallistumaan luonnon suojeluun tarjoamalla omakohtaisia luontoelämyksiä virtuaalisesti, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

Tällä hetkellä Luontolivessä voi seurata saimaannorppien lisäksi sääksiä. Sääksikamera on ollut auki reilun kuukauden, ja sinä aikana katsojat ovat saaneet todistaa pesänrakennuspuuhia ja ensimmäisten munien putkahtamista. Nyt jännitetään, onko kaikki munat jo munittu.

Tänä vuonna WWF aikoo avata vielä ainakin yhden ennennäkemättömän livelähetyksen. Kaikki livelähetykset ovat katsottavissa osoitteessa http://luontolive.wwf.fi/.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

WWF Suomi on osa laajaa, kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimistoja noin 50 maassa ja toimintaa yli sadassa maassa.

Seuraa WWF:n norppaliveä.

Vuoden 2019 norppaliven parhaat palat.

Jutun otsikkoa muokattu kello 11.09.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.