Kotimaa

Analyysi: Pitääkö Suomen olla kriisissä omavarainen vai haetaanko hengityssuojaimia vaikka Kiinasta?

Ulkopoliittisen instituutin johtaja tutkija Harri Mikkola huomauttaa, että yhteiskunnan kannalta kriittisten toimialojen yritykset voivat olla ongelmissa koronakriisin talousromahduksen vuoksi.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja tutkija Harri Mikkola huomauttaa, että yhteiskunnan kannalta kriittisten toimialojen yritykset voivat olla ongelmissa koronakriisin talousromahduksen vuoksi.

Oliko Kemiran hengityssuojainvalmistuksen myynti amerikkalaisyhtiölle vuonna 2000 suurikin huoltovarmuusvirhe, kun amerikkalaisyhtiö lopetti Vaasan tehtaan 15 vuotta myöhemmin?

Tämän päivän hengityssuojainkeskustelun näkökulmasta se näyttää valtavalta virheeltä, josta on jo huudettu vastuuseen silloista valtionyhtiöministeri Sinikka Mönkärettä (nyk. Laisaari). Ja varmaan vastuuta vieritetään pian myös silloiselle pääministerille Paavo Lipposelle.

Suomessa alkaa keskustelu, millaista huoltovarmuutta tässä maassa tarvitaan.

Vastakkain on ainakin kaksi näkemystä. Toisen mukaan pitää olla likimain täydellisesti omavarainen, koska Kiinasta saa vain epäkurantteja hengityssuojaimia.

Toinen ääripää muistuttaa, että sellainen omavaraisuus maksaa. Joudutaan pitämään yllä kilpailukyvyltään kannattamatonta tuotantoa. Se on vastoin talousteorian suhteellisen edun periaatetta, jossa kukin kansantalous keskittyköön sellaiseen tuotantoon, jossa se on hyvä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sotakokemukset vanhan omavaraisuuslinjauksen takana

Suomen nykyinen huoltovarmuuslinjaus löytyy valtioneuvoston päätöksestä vuoden 2018 joulukuulta. Sen mukaan huoltovarmuus rakentuu neljän periaatteen varaan: kansainväliset markkinat, oma monipuolinen teollinen pohja, vakaa julkinen talous ja kilpailukykyinen kansantalous.

Saman periaatepäätöksen seuraavassa lauseessa on ideologinen ydin: tukeudutaan toimiviin kansainvälisiin poliittisiin, taloudellisiin ja teknisiin yhteyksiin.

Ulkopoliittisen instituutin (UPI) johtava tutkija Harri Mikkola oli yksi kirjoittajista, kun UPI kolme vuotta sitten perusteellisesti arvioi huoltovarmuuden muutoksen suuntaa. Raporttia varten UPI:n tutkijat haastattelivat 27 huoltovarmuuden toteutuksen kannalta keskeistä henkilöä.

Mikkola on sittemmin kirjoittanut asiantuntija-artikkelin, jossa hän analysoi koronapandemian vaikutuksia Suomen huoltovarmuusajatteluun. Pandemia haastaa nyt ensi kertaa sotien jälkeen Suomen linjan.

Se on ollut hyvin erilainen kuin muilla mailla. Syynä ovat lähinnä Suomen sotakokemukset, mutta myös kulloinkin vallinneet uhkakuvat Suomen eristyksiin sysäävistä sotilaallisista kriiseistä.

Kansainväliset hankintaketjut Suomen etu

Kun koronaviruspandemia saadaan rauhoittumaan, poliitikot alkavat kiistellä, millainen huoltovarmuusideologia uudessa tilanteessa omaksutaan.

Palataanko kylmän sodan aikaiseen ajatteluun: varaudutaan pahimpaan ja selvitään yksin. Se oli vallitseva ideologia aina 1990-luvulle saakka. Vasta silloin "taloudellinen maanpuolustus" korvattiin laaja-alaisemmalla "huoltovarmuus"-käsitteellä. Vuonna 1993 perustettiin myös Huoltovarmuuskeskus, jonka organisaatiorakenne on näiltä ajoilta peräisin.

Vai jatketaanko vuoden 2018 huoltovarmuuslinjauksella, jossa omavaraisuuden rinnalla tukeudutaan kansainvälisen järjestelmän keskinäisriippuvuuksiin.

Kun asiaa kysyy Harri Mikkolalta, vastaus on, että kansainväliset hankintaverkostot ovat Suomen tapaisen avoimen talouden ratkaisu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa. Suomi hyötyy kansainvälisistä verkostoista, mutta niihin sisältyy aina myös riski, sanoo Mikkola.

On olemassa myös vaihtoehto, joka lähtee täydellisestä omavaraisesta iskunkestävyydestä. Se tarkoittaa kansainvälisen työnjaon näkökulmasta päällekkäisen tuotannon ylläpitämistä, mikä on epätaloudellista. Silloin ei ole kyse vain hengityssuojaimia valmistavasta tehtaasta, vaan esimerkiksi kemikaalien, koneiden ja laitteiden ja jopa perusrakennustarvikkeiden tuotannon käynnistämisestä.

Kun valtioneuvoston päätöksen loppuosassa puhutaan vakaasta julkisesta taloudesta ja kilpailukykyisestä kansantaloudesta, tällaiset ratkaisut eivät taida niitä tavoitteita edistää.

Ideologisesti kirkkaiden ääripäiden väliin mahtuu tietysti niiden sekoitusten kirjo.

– Tulevaisuudessa tarvitsemme paitsi kotimaista huoltovarmuusosaamista ja varmuusvarastoja, myös varajärjestelminä vaihtoehtoisia hankintalähteitä tai toimitusreittejä. Tehottomuuden hyväksyminenkin saattaa olla tarpeen kriisiajan toimintojen jatkuvuuden turvaamiseksi, Mikkola arvioi.

Kemira sai hyvän myyntivoiton hengityssuojaintehtaan kaupassa

Palataan vielä Kemiran suojaintehtaan myyntiin. Sen nimi oli vuonna 2000 Kemira Safety.

Kemira sai myynnistä hyvän hinnan, 17 miljoonaa dollaria. Se oli enemmän kuin Kemira Safetyn liikevaihto. Myyntivoittoa tuli 12 miljoonaa dollaria.

Myynti oli vain pieni osa Kemiran keskittymisestä sellaisten tuotteiden tekoon, jossa se oli oikeasti hyvä. Kauppa noudatti siis talousteorian mukaista suhteellisen edun periaatetta.

Kemira teki siis hyvät kaupat. Mutta tekikö joku muu virheen, koska ei estänyt kauppaa?


Tausta

Synty sota-ajan

kokemuksissa

Suomalaisen huoltovarmuusajattelun juuret ovat sota-aikaan varautumisessa. Uhkakuvana oli, että Suomi joutuu mottiin, jossa sen väestö pidetään omavaraisesti hengissä.

Sittemmin ajattelua ovat muovanneet uhkakuvien muutokset, joissa sotilaallisten kriisien rinnalle ovat nousseet muut yhteiskunnan toimintaa uhkaavat kriisit: hybridivaikuttaminen, terrorismi, luonnonkatastrofit, ympäristöonnettomuudet ja ilmastonmuutos.

Turvallisuusstrategian vuoden 2017 päivityksessä mukaan tulivat myös biologiset uhat: tahallisesti levitetyt tai epidemioina ja pandemioina leviävät sairaudet.

Huoltovarmuuden organisointi on rakennettu ajattelulle, että kriisiaikanakin yhteiskunnan välttämättömät toiminnot energiahuollosta jätehuoltoon pystytään pitämään toiminnassa. Esimerkiksi tuontipolttoaineita varmuusvarastoidaan vähintään 5 kuukauden tarvetta varten, leipäviljaa kuuden kuukauden tarvetta varten.

Pandemiaan varautuminen tarkoittaa terveydenhuollon kykyä hoitaa suomalaisten terveydenhuolto tilanteessa, jossa 35 prosenttia väestöstä sairastuu 8 viikon aikana.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vastaa
Tarkkailija
Omavaraisuus kunniaan
Kaikki yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen materiaali pitäisi pystyä tuottamaan omassa maassa tai luotettavissa lähialueen maissa. Kiina ei todellakaan lukeudu tällaisiin maihin kuten tämä koronakriisikin on osoittanut. HVK puolestaan on nukkunut eikä ole hoitanut tehtäviään. Tällaisten tilanteiden varalta pitää olla riittävät varastot ja/tai valmiit sipimukset luotettavien tavarantoimittajien kanssa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Omavaraisuus kunniaan
Onko yhteiskunta valmis maksamaan tällaisen varautumisen kustannukset? Ainakaan aiemmat porvarihallitukset eivät ole olleet siihen ryhtyneet.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Julle
Kotimainen tuotanto kunniaan!!!
Mauno kirjoittaa "Toinen ääripää muistuttaa, että sellainen omavaraisuus maksaa". Kyl mä sit kauhiast ihmetten valtiohallinnon matemaattista osaamista. Virkamiesten matemaattiseen osaamiseen en luota. Yritysten pääomavirtoja ymmärtävä entinen mun kamu väitti näin kun oli tehnyt laskelmia ja empiiristä tutkimusta: Laitetaan100 euron korvamerkitty seteli kiertoon. Seurataan kun seteli jakautuu pienemmäksi ja vaihtaa kaupankäynnin seurauksena omistajaa. Kun seteli neljä (4) kertaa on vaihtanut omistajaa niin sata euroa on siirtynyt veroina tai muina maksuina verottajan eli valtion hellään huomaan. Mitä opimme tästä. Kotimaisen tuotannon hyödyt pitää ymmärtää täysimääräisesti. Ainakaan valtiohallinnossa ostaja ei saa tuijottaa pelkkää hintaa vaan siellä pitää osata laskea , että suomalainen tuote luo työtä ja hyvinvointia meille kaikille. Jokainen joka on toiminut yrittäjä tietää se, että yritykseen tulevasta rahavirrasta reilusti yli puolet kerää valtio itselleen veroina ym. maksuina. Kuten ALV , työntekijän ja yrittäjän maksamat verot, eläkemaksut sekä palkan sivukulut lisäksi toiminnan kannalta välttämättömiin sähkö, jäte, vakuutus. lämpö jne. maksuihin on piilotettu veroja.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Kotimainen tuotanto kunniaan!!!
Suosi suomalaista! Miksei tuollaista itsestään selvyyttä ymmärretä? Kilpailutetaan hölmösti, eli ei tehdä sellaista tarjouspyyntöä, jossa suomalaiset ovat vahvoilla, vaan tyritään ja otetaan halvin ulkolainen. Sitten ihmetellään, kun veroeurot eivät riitä ja erotus pitää hoitaa lainanotolla. Koska saadaan sellaisia päättäjiä, jotka oikeasti ymmärtävät rahavirtoja?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.