Kotimaa

Kuntaliitto kiittelee kuntasektorille luvattua miljardiluokan tukea koronakriisin kulujen kattamiseen

Emilia Kangasluoma
Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan hallituksen tavoitteena on turvata kaikkien keskeisten peruspalvelujen järjestäminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen.
Kuntaministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan hallituksen tavoitteena on turvata kaikkien keskeisten peruspalvelujen järjestäminen koronakriisin aikana ja sen jälkeen.

Kuntaliitto on tyytyväinen siihen, että valtio kuuli kehysriihessä kuntien ja kaupunkien hädän ja jakaa koronakriisistä aiheutuvaa taakkaa.

Hallitus lupasi kohdistaa toukokuun lisätalousarviossa kunnille ja sairaanhoitopiireille vähintään noin miljardin euron lisätuen. Mittaluokka vastaa Kuntaliiton arviota kriisin ensivaiheen rahoitustarpeesta.

Tukipaketti lieventää kuntatalouden akuuttia kriisiä. Kuntaliiton mukaan on tärkeää, että nyt tehtyjä linjauksia kyetään pian konkretisoimaan. Epidemia kohtelee kuntia eri tavalla, ja siksi myös kohdentaminen on suunniteltava tarkkaan, liitto muistuttaa.

– Koska kriisin loppulasku ei kuitenkaan ole vielä tiedossa, tilannetta on arvioitava jatkuvasti ja oltava valmis lisätoimiin, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen muistuttaa.

Hallituksen julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvät yhä hoitajamitoitusta ja oppivelvollisuuden laajentamista varten tehdyt määrärahavaraukset.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Hallitusohjelman tavoitteista ja esimerkiksi kuntien uusista ja laajenevista tehtävistä neuvotellaan syksyn budjettiriihessä.

– Kuntien uusiin ja laajeneviin tehtäviin on tässä tilanteessa suhtauduttava erittäin pidättyväisesti, Karhunen sanoo.

Hallitus seuraa kuntatalouden kehitystä ja on tarvittaessa valmis täydentämään tukikokonaisuutta myöhemmin tänä vuonna.

– Miljardiluokan tukipaketilla haluamme viestiä kunnille, että tuemme niitä merkittävästi koronakriisissä, kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) toteaa.

Paateron mukaan hallituksen tavoitteena on turvata kaikkien keskeisten peruspalvelujen järjestämisen edellytykset kriisin aikana ja sen jälkeen, jolloin tarvitaan paljon lisää apua tilanteesta kärsiville ihmisille.

Kehysriihessä päätetty vähintään miljardin euron tukikokonaisuus kohdistuu tähän vuoteen ja se toteutetaan seuraavassa, kolmannessa lisätalousarviossa.

Siihen mennessä tukikokonaisuus täsmentyy. Tuki koostuu toisiaan täydentävistä osista, joilla huomioidaan erilaisten kuntien tarpeet koronakriisissä.

Valtio korvaa suoraan sairaanhoitopiireille koronakriisin muun muassa tehohoidosta aiheutuvat lisäkustannukset valtionavustuksella. Kuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan määräajaksi tälle vuodelle.

Peruspalvelujen valtionosuutta korotetaan loppuvuodelle 2020. Myös harkinnanvaraista valtionosuutta korotetaan.

Hallitus päätti jo aiemmin korvata kunnille tänä vuonna aiheutuvat tilapäiset veromenetykset, jotka johtuvat hallituksen päättämistä yritysten verojen maksujärjestelyistä.

Päätös auttaa kuntia väliaikaisesti, sillä maksujärjestelyillä myöhemmäksi siirtyneet veronmaksut vähennetään vastaavasti kuntien valtionosuuksista vuonna 2021.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pandemia nostaa kuntien menoja muun muassa terveydenhuollossa. Samalla kuntien verotulot sekä maksutuotot laskevat.

Valtiovarainministeriön ensimmäisen arvion mukaan koronakriisi heikentää tänä vuonna kuntataloutta 1,6–2 miljardilla eurolla. Arvio on kuitenkin alustava, sillä vaikutukset riippuvat pandemian laajuudesta ja kestosta, joista ei ole vielä varmuutta.

Tilannekuvaa luodaan yhdessä kuntien kanssa, jotta voidaan huomioida kuntien erilaiset tilanteet sekä kriisin moninaiset vaikutukset kuntakenttään.

Valtiovarainministeriö ottaa huomioon koronakriisin vaikutukset kuntien talouteen arvioidessaan niin kutsutun kriisikuntamenettelyn käynnistämistä tämän vuoden tilinpäätösten perusteella sekä kuntien alijäämän kattamisvelvollisuutta.

Välittömien kriisitukitoimien lisäksi hallitus käy budjettiriiheen mennessä läpi näkymän kuntatalouden tulevaisuudesta. Samassa yhteydessä tarkastellaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.