Kotimaa

Yksityinen hoiva-ala arvostelee suojavarusteiden jumittavan sairaanhoitopiireissä – "Yhdenvertainen kohtelu on turvattava kaikin keinoin"

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan etujärjestö vaatii selkeitä ohjeita, miten Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteet jaetaan julkisten ja yksityisten kesken.
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan etujärjestö vaatii selkeitä ohjeita, miten Huoltovarmuuskeskuksen suojavarusteet jaetaan julkisten ja yksityisten kesken.

Hyvinvointiala ry (Hali) vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä (STM) ohjeistamaan tarkemmin, millä tavalla suojavarusteita jaetaan yksityisiin sosiaali- ja terveysalan yksiköihin.

Halin hoiva ja osaaminen -yksikön johtajan Arja Lahtisen mukaan Huoltovarmuuskeskuksesta jakeluun lähtevät suojavarusteet jäävät usein vain sairaanhoitopiirien alueelle eli julkisten yksiköiden käyttöön.

Tällöin pula suojavarusteista vaikuttaa erityisesti yksityisissä palvelukodeissa.

– Me haluamme ministeriöltä kirjallisen ohjeen siitä, miten Huoltovarmuuskeskuksen varastot saadaan riittämään kaikille, Lahtinen sanoo.

Lahtisen mukaan Suomesta puuttuu ylemmän tason ohjaus siitä, miten Huoltovarmuuskeskuksen varastoista otettavia tarvikkeita jaetaan, koska vastaavaa tilannetta ei aiemmin ole ollut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Huoltovarmuuskeskus jakaa suojavarusteita erva-alueille, joista ne jaetaan sairaanhoitopiireihin. Sairaanhoitopiirit taas ovat tehneet erilaisia linjauksia, miten suojavarusteita jaetaan yksityiselle puolelle, Lahtinen sanoo.

Erva-alueet ovat erityisvastuualueita, jotka voivat olla yksittäistä sairaanhoitopiiriä suurempi alue.

Yksityisen puolen sosiaali- ja terveysalaa sekä varhaiskasvatuksen palveluja tuottavia yrityksiä ja järjestöjä edustava Hali perää sitä, että riskiryhmiin kuuluvat henkilöt on suojattava tarkoituksenmukaisesti riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen yksikkö.

– On näyttöä siitä, että materiaalit jäävät erikoissairaanhoitoon ja loput jaetaan vain julkisen sektorin toimijoille. Suomalaisten ja Suomessa asuvien yhdenvertainen kohtelu on turvattava kaikin keinoin, riippumatta siitä, tuottaako palvelun julkinen tai yksityinen toimija, Halin toimitusjohtaja Ulla-Maija Rajakangas vaatii.

Arja Lahtisen mukaan riittävän suojauksen lisäksi hoitohenkilökuntaa pitäisi testata aiempaa enemmän. Koronatestien avulla hoivatyöstä saataisiin siirrettyä ihmisiä pois, ennen kuin he ovat sairastuneet ja tartuttavat siten muita.

– Kun ikääntyneet ovat jääneet kotiin karanteenin kaltaiseen tilaan, he eivät ole sairastuneet. Mutta nyt olemme tilanteessa, jossa suojavarusteita ei ole riittävästi, vaikka niiden käyttäminen hillitsisi koronaviruksen leviämistä hoivakodeissa, Lahtinen sanoo.

Suojavarusteilla on nyt kova kysyntä. Terveysalalla on huolta suojainten riittävyydestä.
Suojavarusteilla on nyt kova kysyntä. Terveysalalla on huolta suojainten riittävyydestä.

Suomessa on tiettävästi kuollut ainakin kuusi hoivakodissa ollutta vanhusta koronaviruksen aiheuttamaan covid-19 -tautiin.

Iltalehden haastattelussa Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että kuolemantapausten taustalla on paitsi suojavarusteiden puute, mutta myös se, ettei kaikissa hoivayksiköissä ole suhtauduttu koronaviruksen aiheuttamiin riskeihin riittävän vakavasti.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– He eivät ole ymmärtäneet, että jos valtiovallalta tulee joku käsky, se on ikään kuin Mannerheimin päiväkäsky. Sitä pitää noudattaa. Siinä näyttäisi nyt niin, että kaikki eivät ole ymmärtäneet. Meille tuli vielä viime viikolla tietoa, että joissain vanhainkodeissa (ikäihmiset) ovat tulleet ulkopuolelta tuttuun tapaan syömään sinne, jolloin siellä on ollut jopa 40 ihmistä syömässä. Kaikki ulkopuolelta tulevat ovat potentiaalisia taudin levittäjiä, Paavola sanoo Iltalehden haastattelussa.

Arja Lahtinen ei ota kantaa yksittäisen hoivakotien toimintaan, mutta hän sanoo että yksityisellä ja julkisella puolella työskentelevät sosiaali- ja terveysalan ihmiset ovat saaneet saman koulutuksen.

– Jokaisessa yksikössä pitää olla nimettynä hygieniayhdyshenkilö. Niin yksityisellä kuin julkisella puolella työskentelevät ovat saaneet saman opin ja heillä on vahva käsitys siitä, millä tavalla asiakkaita hoidetaan, jos puhutaan tällä tavalla leviävästä sairaudesta.

Paavola muistuttaa, että jos ympärivuorokautisesti valvottu palvelutalo on suljettu, ainoat virusta mahdollisesti levittävät ovat hoitajia.

Jos heillä on työvuoron aikana käytössä asianmukainen kertakäyttömaski ja kunnollinen käsihygienia, riski koronan leviämisestä on erittäin pieni.

Tartuntalain mukaan koronatilanteen kokonaisuuden tilannekuvatyö ja ohjaus kuuluvat STM:lle ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ja osin aluehallintoviranomaisille, mutta kansalaiset ja sote-alojen ammattilaiset tekevät huoli-ilmoituksia myös Valviraan.

Valviran ylijohtaja Markus Henrikssonin mukaan näistä yhteydenotoista nousee esille omaisten huoli suojavarusteiden riittävyydestä ja niiden oikeanlaisesta käytöstä. Sen sijaan vierailurajoituksiin liittyviä yhteydenottoja ei ole vielä tullut.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Omaisten yhteydenotoista nousee esille huoli siitä, onko hoitajilla käytössään suojavarusteita riittävästi ja käytetäänkö niitä oikein. Useissa yhteydenotoissa tunnetaan sympatiaa juuri hoitajia kohtaan, Henriksson toteaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Mietiskelijä
Molempi pahempi
Ongelma on siinä, että potilasta suojaava maski ei oikein suojaa kumpaakaan osapuolta.
Hoitajaa suojaava ventiilillinen maski ei taas suojaa potilasta.
Jos halutaan suojata molemmat osapuolet pitäisi molemmilla olla ffp3 maski, joissa aina on ulospuhallusventtiili.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.