Kotimaa

Puolustusministeriö on hyväksynyt kaikki ulkomaalaisten Suomessa tekemät kiinteistökaupat

Airiston Helmi -yhtiön päärakennuksen ranta. Kuva otettu lokakuussa vuonna 2018.
Airiston Helmi -yhtiön päärakennuksen ranta. Kuva otettu lokakuussa vuonna 2018.

Puolustusministeriö ei ole hylännyt yhtään EU- ja ETA-alueen ulkopuolisen ostajan kiinteistökauppaa sen jälkeen, kun uusi laki tuli voimaan vuoden alusta. Laki edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta ostajilta lupaa kiinteistökauppoihin Suomessa.

Kolmen kuukauden aikana puolustusministeriö on myöntänyt luvan kaikkiin 60 hakemukseen, jotka se on käsitellyt. Yhteensä hakemuksia on tullut 75 kappaletta. Niistä 15 on vielä käsittelemättä, koska lupamaksulasku on vasta lähetetty tai lupaa ei ole vielä maksettu.

Puolustusministeriön tiedotteen mukaan lupaprosessi antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden puuttua sellaiseen kiinteistöhankintaan, jonka voidaan katsoa vaarantavan kansallista turvallisuutta.

– Toistaiseksi emme ole havainneet mitään epäilyttävää kiinteistönmuodostusta, sanoo puolustusministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lupahakemuksia on tullut yli 20 maasta eri puolilta maailmaa.

Eniten hakemuksia ovat tehneet venäläiset, 17 kappaletta, mutta he eivät erotu joukosta erityisen isona ryhmänä. Eniten kiinteistöjä on ostettu Pohjanmaan alueelta ja itärajan tuntumasta.

Pohjanmaalta on ostettu paljon kiinteistöjä, koska siellä on kasvihuoneita, joissa työskentelee paljon EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevia työntekijöitä. Venäläiset luonnollisesti ostavat läheltä itärajaa, jotta matka kiinteistöön on lyhyt.

Sallinen ei pidä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten tekemiä kiinteistökauppoja isona riskinä Suomen turvallisuudelle. Laki antaa valmiuden puuttua, jos epäilyttävää kiinteistökauppaa yritetään tehdä.

Sallisen mukaan pitkällä aikavälillä on tarpeen seurata, yritetäänkö lakia kiertää esimerkiksi bulvaaneja tai kaksoiskansalaisia käyttämällä.

– Emme ole huomanneet tällaista toimintaa, mutta tilannetta seurataan.

Uusi laki mahdollistaa valtiolle etuosto-oikeuden kiinteistökaupoissa, jotka tapahtuvat puolustusvoimien strategisten kohteiden läheisyydessä. Tällaisia ovat 500–1 000 metrin päässä puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen alueista sijaitsevat kohteet.

– Suojavyöhykkeille ei ole tullut vielä yhtään EU- ja ETA-alueen ulkopuolista lupahakemusta.

Valtion etuosto-oikeus koskee myös suomalaisten tekemiä kiinteistökauppoja. Tällä halutaan Sallisen mukaansa estää esimerkiksi mahdollinen bulvaanien käyttö puolustusvoimien strategisten kohteiden läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa.

Kynnys etuosto-oikeuden käyttämiseen on korkea.

– Siihen pitää olla todella kovat perustelut, että kauppoihin mennään puuttumaan. Useimmat näistä kaupoista ovat ihan tavallista omakotitalokauppaa, johon meillä ei ole useimmissa tapauksissa mitään sanomista.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uuden lain tarkoituksena on estää, ettei Suomessa olevia kiinteistöjä käytettäisi esimerkiksi laittomaan tiedusteluun tai tiedon keräämiseen. Ensisijaisia tiedustelukohteita voisivat Sallisen mukaan olla esimerkiksi huoltovarmuuden kannalta kriittiset reitit ja toiminnot, energiaverkot ja puolustusvoimien sekä rajavartiolaitoksen toiminta.

Sallisella ei ole tiedossa, että tällaista toimintaa olisi harjoitettu Suomessa, mutta hän ei voisi niistä kertoa julkisuuteen, vaikka tietoa olisi.

– Suomalaisilla viranomaisilla on nyt aika hyvä työkalupakki siihen, että pystymme estämään meille haitallista toimintaa.

Suomessa tehdään vuodessa yli 60 000 kiinteistökauppaa. Puolustusministeriön arvion mukaan EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevat yksityiset ihmiset tai yritykset ostavat tämän vuoden aikana Suomesta noin 400–500 kiinteistöä.

Pääosin he ostavat tavallisia asuinkiinteistöjä, kuten omakotitaloja tai rintamiestaloja.

Ulkomaalaisten kiinteistökaupat Suomessa nousivat esille syksyllä vuonna 2018, kun viranomaiset iskivät Airiston Helmi -yhtiön tiloihin Turun saaristossa.

Sallisen mukaan tapaus ei ollut syynä lakikokonaisuuden tekemiseen. Lakia alettiin valmistella jo vuonna 2016.

– Airiston Helmi toi perustaa, että tällainen lakikokonaisuus tarvitaan.


Tausta

Kiinteistökaupan uudet lait

Vuoden alussa voimaan tullut laki edellyttää EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisilta kiinteistön ostajilta lupaa kauppoihin Suomessa. Puolustusministeriö käsittelee lupahakemukset ja tekee päätökset luvan myöntämisestä Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten ostajien on haettava lupaa joko ennen kiinteistökauppaa tai kahden kuukauden kuluessa sen jälkeen.

Kaksoiskansalaisen ei tarvitse hankkia lupaa, jos toinen hänen kansalaisuuksistaan on EU- tai ETA-valtion kansalaisuus.

Vuoden 2020 alussa tuli voimaan toinen kiinteistökauppaan liittyvä laki, jonka mukaan valtiolla on etuosto-oikeus strategisten kohteiden välittömässä läheisyydessä tapahtuvissa kiinteistökaupoissa.

Airiston Helmi

Viranomaiset tekivät vuoden 2018 syyskuussa laajan kotietsinnän matkailutoimintaa harjoittaneen Airiston Helmen tiloihin Turun saaristossa. Operaatiossa iskettiin samaan aikaan noin kymmeneen yhtiön omistamaan kohteeseen.

Poliisi takavarikoi muun muassa 3,5 miljoonaa euroa käteistä, tietokoneita ja kovalevyjä.

Tapauksessa on ollut epäiltynä kolme henkilöä. Pääepäilty on venäläinen liikemies, jolta Varsinais-Suomen käräjäoikeus on määrännyt vakuustakavarikkoon lähes 2,4 miljoonaa euroa.

Liikemiestä epäillään rahanpesusta ja törkeästä veropetoksesta. Yhtiön kiinteistöjen rakentamisessa epäillään käytetyn pimeää työvoimaa.

Tapauksen tutkinta on kesken.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
1350
Paljon porua vähän villoja
"Airiston Helmi toi perustaa, että tällainen lakikokonaisuus tarvitaan"

No mitäpä sieltä Airiston Helmestä sitten löytyi?
Ai ei mitään, mutta "epäillään käytetyn pimeää työvoimaa"
...oho, olikin varmaan suomen ainoa työmaa, jossa näin ehkä tehty. Olipa hyvä että saatiin kiinni. Nyt on suomi taas hyvä paikka elää ja rakentaa.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.