Kotimaa

Näkökulma: Hallituksen kehysriihi muuttui koronariiheksi – joka suunnalta tulvii uusia menoja miljardiluokan lisäbudjettiin

Hallituksen ministerit, Maria Ohisalo, Li Andersson, Sanna Marin, Katri Kulmuni ja Anna-Maja Henriksson ovat viime viikot tiedottaneet koronakriisin vaikutuksista.
Hallituksen ministerit, Maria Ohisalo, Li Andersson, Sanna Marin, Katri Kulmuni ja Anna-Maja Henriksson ovat viime viikot tiedottaneet koronakriisin vaikutuksista.

Helsinki

Hallituksen piti linjata huhtikuun kehysneuvotteluissa keinoja hallituskauden merkittävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Hallitusohjelmassa tavoitellaan 75 prosentin työllisyysastetta ja julkisen talouden tasapainoa vuoteen 2023 mennessä.

Suunnitelmissa oli päättää suuntaviivat toimille, joilla Suomeen saadaan 30 000 uutta päätösperusteista työpaikkaa ensi syksyn budjettiriiheen mennessä. Työllisyystoimia valmisteltiin työnantajien ja työntekijöiden edustajista kootuissa seitsemässä ryhmässä. Ryhmien ehdotukset jäivät vaatimattomiksi, joten hallitukselta perättiin koko alkukevään ajan myös kovia keinoja työllisyyden parantamiseksi.

Hallituksen piti myös sopia konkreettisista toimista, joilla päästöt vähenevät ja Suomi etenee kohti hiilineutraalisuutta. Vuosaaren alkutalven ilmastokokouksessa päätettiin käytännössä vain Valtion kehitysyhtiö Vaken pohjalle perustettavasta ilmastorahastosta ja teollisuuden sähköveron laskemisesta. Esimerkiksi liikenteen päästörajoituksista ei sovittu mitään ja turpeen energiakäytöstä luopuminen siirrettiin työryhmään.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Koronavirus on muuttanut aivan kaiken vain muutaman viikon aikana. Hallitus pitää kehysriihen suunnitellusti alkavan viikon tiistaina ja keskiviikkona Säätytalossa. Neuvotteluissa keskitytään akuutin koronakriisin vaatimiin toimiin.

Kehysneuvottelujen asialistalla normaalisti oleva julkisen talouden suunnitelma siirtyy eteenpäin syksyyn, kunnes on jonkinlainen pidemmän aikavälin näkymä koronakriisin jälkeisestä ajasta.

Talousnäkymiä on nyt huomattavan vaikea edes arvata. OECD:n arvioiden mukaan liikkumisen ja yritystoiminnan rajoittaminen voi leikata 1,5–2 prosenttiyksikköä kuukaudessa maan bruttokansantuotteesta. Rajoitustoimien kestoa Suomessa on vaikea vielä ennakoida.

Lähihistorian kovin bruttokansantuotteen pudotus Suomessa koettiin finanssikriisin seurauksena vuonna 2009, jolloin bkt sukelsi noin kahdeksan prosenttia.

Käytännössä hallitus päättää kehysneuvotteluissa seuraavasta lisäbudjetista, jonka loppusumma on miljardiluokkaa. Jo ensimmäisessä, maaliskuun lopun lisäbudjetissa yritysten tukiin varattiin miljardi euroa.

Uudessa lisäbudjetissa yritykset tarvitsevat lisää rahaa, kunnat tarvitsevat rahaa, sosiaali- ja terveydenhuollon menoihin ja kasvaviin työttömyysturvan menoihin tarvitaan lisää rahaa. Yt -neuvottelujen piirissä oli loppuviikosta jo yli 330 000 työntekijää yli 20 ihmistä työllistävissä yrityksissä.

Seuraavaa lisäbudjettia hallitus kaavailee jo toukokuuksi.

Valtion tulojen pudotus on myös miljardiluokkaa. Tänä vuonna valtion oli arvioitu keräävän veroja ja veroluonteisia maksuja noin 47 miljardia euroa. Nyt pudotusta on tulossa kaikkiin valtion verotuloihin.

Työttömyyden takia ansiotuloveroja maksetaan aiempaa vähemmän, pääomatuloverot kutistuvat ja kulutusverojen tuotto pienenee, kun kulutus kohdistuu lähinnä vain elintarvikkeisiin. Myös yhteisöverojen tuotto tipahtaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Julkisen talouden velkaantuminen kiihtyy nopeasti. Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk) sanoi Kauppalehden torstain haastattelussa, että julkisen talouden velkapotti voi kasvaa tänä vuonna yhteensä jopa yli 20 miljardia euroa. Nyt valtiolla on velkaa reilut sata miljardia euroa.

Talousasiantuntijat eivät nyt ole olleet erityisen huolissaan velkaantumisesta, vaan ovat asettaneet, aivan oikein, kansalaisten terveydestä ja toimeentulosta huolehtimisen etusijalle.

Pitkän ajan suunnitelmiakin onneksi jo pohditaan. Työ- ja elinkeinoministeriö ja valtionvarainministeriö asettivat työryhmän laatimaan arvion koronakriisin vaikutuksista ja toimenpiteistä, joilla Suomen taloudelle aiheutuvia vaurioita voidaan rajoittaa. Työryhmä arvioi myös toimia, joilla Suomi palautetaan kasvu-uralle. Työryhmää johtaa VTT, työelämäprofessori Vesa Vihriälä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.