Kotimaa

Hus seuloo parantuneita uusilla vasta-ainetesteillä – ne löytävät myös oireettomasti koronaviruksen sairastaneet

Koronavirustestien määrää on tarkoitus kasvattaa nopeasti kaksinkertaiseksi. Laboratoriohoitajat Tiia Pulkkinen ja Tuomas Rönnberg purkavat saapuvia näytteitä Helsingin yliopistosairaalassa.
Koronavirustestien määrää on tarkoitus kasvattaa nopeasti kaksinkertaiseksi. Laboratoriohoitajat Tiia Pulkkinen ja Tuomas Rönnberg purkavat saapuvia näytteitä Helsingin yliopistosairaalassa.

Uuden koronaviruksen aiheuttama tauti Covid-19 on viheliäinen, mutta useimmat parantuvat ja saavat immuniteetin.

Tällä tiedolla on yhteiskunnallista merkitystä, sillä immuniteetin saaneet voivat muita turvallisemmin olla tekemisissä koronapotilaiden kanssa, eivätkä he kunnolla parannuttuaan levitä tautia eteenpäin.

Suurin osa potilaista selviää koronaviruksesta hyvin. Osalle tauti kuitenkin jättää jälkensä.

– Kiinalaistutkimusten mukaan joillekin jää keuhkovaurioita, jotkut tarvitsevat pitkää kuntoutusta ja joidenkin perussairaus voi pahentua, luettelee diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (Hus).

Tällä tietoa parantuneet eivät enää levitä tautia ainakaan sen jälkeen, kun he ovat olleet kahden viikon karanteenissa sairaalasta päästyään. Näin toimittiin Kiinassa, jossa tartuntamäärät ovat laskeneet.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

On yksittäisiä tapauksia, jossa parantunut on saanut uuden koronavirusinfektion. Näissä tapauksissa voi olla kyse siitäkin, että ensimmäinen testi on antanut väärän positiivisen tuloksen, mutta aihe vaatii lisätutkimusta.

– Jonkun verran on yhä selvitettävä asioita lääketieteellisesti, Lehtonen sanoo.

Koronaviruksen immuniteetin kesto on myös avoin. Muut koronavirukset viittaavat siihen, että immuniteetti voi kestää ainoastaan vuoden ajan.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo vasta-ainetestien antavan uudenlaisia mahdollisuuksia koronaviruspotilaiden hoitoon.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kertoo vasta-ainetestien antavan uudenlaisia mahdollisuuksia koronaviruspotilaiden hoitoon.

Hus aloittaa muutaman viikon päästä laajat vasta-ainetestit. Nämä testit eroavat koronaviruksen paljastavista testeistä siten, että vasta-ainetesteillä saadaan selville taudista parantuneet. Vasta-ainetestit otetaan vasta oireiden myöhemmässä vaiheessa tai parantumisen jälkeen.

Vasta-ainetestaus on myös virustestejä halvempaa ja helpompaa. Niitä voidaan tehdä esimerkiksi 2 000 henkilölle päivässä Husin alueella.

Tieto parantuneista on tärkeä ammateissa, joissa työskennellään koronaviruspotilaiden kanssa. Parantuneilla on oletettavasti immuniteetti, sillä juuri kehon vasta-aineet suojelevat virukselta. Ensimmäisenä testataan hoitohenkilökunta.

– Joku voi todeta, että minulla on tauti ollut, voin hoitaa koronapotilaita. Tämä perustuu tietenkin vapaaehtoisuuteen, mutta uskon että tällaiseen on lähtijöitä, Lehtonen toteaa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suunnittelee vasta-ainetestejä, joissa väestöotos olisi satunnainen. Sillä voitaisiin mallintaa viruksen leviämistä ja löytää oireettomasti sairastaneet. Husin testit kohdennetaan tarpeen mukaan oirehtineille lääketieteellisin perustein.

Husin testeillä voi työterveyshuollossa saada selville koronaviruksen sairastaneita henkilöitä. He voisivat melko huolettomasti liikkua ja tehdä töitä työpaikoilla sekä koronaviruspotilaiden kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Husissa koronavirusnäytteiden etenemistä laboratorion eri työvaiheissa seurataan kyseisellä taululla.
Husissa koronavirusnäytteiden etenemistä laboratorion eri työvaiheissa seurataan kyseisellä taululla.

Joissakin maissa koronavirusta hoidetaan plasmalla, jota kerätään koronaviruksesta parantuneiden verestä erotettuna.

Tällaista hoitoa ei ole Suomessa saatavilla toistaiseksi, mutta Suomen Punaisen ristin (SPR) Veripalvelu selvittää yhdessä suomalaisten lääkärien kanssa, onko plasman keruulle tarvetta.

– Hoito on ollut maailmalla vasta kokeellista. Suomessa sen aloittamisesta ei ole vielä tehty päätöksiä, mutta keskusteluja on käyty, sanoo SPR:n Veripalvelun lääketieteellinen johtaja Jarkko Ihalainen.

Avoimia kysymyksiä ovat muun muassa, kuka hyötyisi plasmahoidosta ja kuinka kauan koronaviruksen toipumisesta on pitänyt kulua ennen kuin parantunut henkilö voi luovuttaa plasmaa.

Ihalainen arvioi, että yksi henkilö voisi luovuttaa tarvittavan määrän plasmaa yhdelle koronaviruspotilaalle.

Plasmaa voi ottaa luovuttajalta kerralla enemmän kuin verta, mutta plasman erottelu verestä luovuttaessa vaatii omat laitteensa, joista on Suomessa pulaa.

Siksi plasmahoito ei Ihalaisen mukaan voi olla suuren mittakaavan ratkaisu koronavirukseen ainakaan Suomen laitteistolla.

Tämänhetkisen tiedon mukaan luovutetun plasman tulisi olla veriryhmältään sopivaa hoidettavalle potilaalle.

Valmius plasmahoidon käyttöönottoon on diagnostiikkajohtaja Lehtosen mukaan myös Husissa, jos plasmaa on saatavilla.

Myös hän pitää SPR:n Veripalvelua tahona, joka voisi Suomessa parhaiten valmistaa koronaviruksen hoidossa käytettävää plasmaa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.