Kotimaa

Merkittävä osa mikromuoveista peräisin tieliikenteestä

Silja Viitala

Suomen ympäristökeskuksen selvitys tarkentaa kuvaa Suomen meriympäristön roskaantumisesta. Meriympäristöä uhkaavista ongelmista roskaantuminen on yksi suurimmista, mutta Suomen meriympäristön roskasaaliista ei ole kuitenkaan ollut saatavilla riittävästi tietoa. Etenkin roskaantumista hillitsevien toimenpiteiden suunnittelemiseksi.

Tuoreessa selvityksessä arvioitiin kaikenkokoisten mereen kulkeutuvien roskien määrää, laatua, lähteitä ja kulkeutumisreittejä koko Suomen rannikko- ja merialueella.

Asutuksen lähellä sijaitsevilla rannoilla paljaalla silmällä nähtävistä roskista 90 % on erilaisia muovi- ja vaahtomuovituotteita ja yleisin muoviroska on tupakantumppi. Mikromuovin lähteistä merkittävin on tieliikenne.

Paljaalla silmällä nähtäviä roskia, eli makroroskia, on seurattu erityyppisillä merenrannoilla. Seurannan tulosten mukaan Suomen rannoilla on keskimäärin 240 roskakappaletta tuhannella neliömetrillä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Roskamäärät ovat pienimpiä luonnontilaisilla rannoilla ja suurimpia kaupunkirannoilla. Noin 90 prosenttia rantaroskista on erilaisia muovi- tai vaahtomuovituotteita. Lähes 70 prosenttia kaikista kaupunkirantojen roskista on tupakantumppeja, kun taas luonnontilaisilla rannoilla tumppien osuus on vähäisempi, noin 5 prosenttia, kertoo vanhempi tutkija Sanna Suikkanen SYKEstä.

Lähes puolet muusta rantaroskasta koostuu tunnistamattomista muovinriekaleista.

Luonnontilaisten rantojen roskista noin 60 %:n arvioitiin olevan peräisin maalta ja 40 %:n mereltä, meriliikenteestä ja kalastuksesta.

Merenrantakaupunkien ympäristoasiantuntijoille lähetetyn kyselytutkimuksen vastauksissa korostui hulevesien merkitys roskan kulkeutumisreittinä. Muita roskaantumista aiheuttavia tekijöitä ovat viemärien ylivuototilanteet, laittomat kaatopaikat, kaduilta auratun lumen varastointi ja hävitys, roska-astioiden riittämättömyys sekä erilaiset rakennus- ja purkutyöt.

– Mikroskooppisen pienen muoviroskan, eli mikromuovin, tutkimus- ja seurantamenetelmiä kehitetään jatkuvasti, mutta yhdennettyä ohjeistusta niihin ei ole vielä saatavilla. Suomen aluevesiltä toistaiseksi kerätyn aineiston perusteella mikromuovia on rannikkovesissä enemmän kuin avomerellä, toteaa johtava tutkija Outi Setälä SYKEstä.

Mikromuovien lähteitä arvioitiin käyttämällä apuna saatavilla olevia tietoja kulutustottumuksista, tuotantoprosesseista, materiaalien kulumisesta ja materiaalivirroista. Selvityksessä pyrittiin huomioimaan muiden maiden vastaavissa arvioissa merkittäviksi todetut mikromuovien lähteet.

Suomen ympäristökeskuksen kyselytutkimuksen mukaan tieliikenne on merkittävin yksittäinen mikromuovin lähde Suomessa. Pelkästään ajoneuvojen renkaiden kulumisesta syntyy noin 5 000–10 000 tonnia mikromuovipäästöjä vuodessa. Tekonurmikenttien täyteaineena käytettävää kumirouhetta joudutaan lisäämään kentille noin 1 000–6 000 tonnia vuodessa, mutta koska osa lisäystarpeesta aiheutuu täyteaineen tiivistymisestä ajan kuluessa, luku ei yksiselitteisesti kuvaa ympäristöön päätyvän kumirouheen määrää. Muovituotteiden raaka-aineista eli muovipelleteistä arvioidaan aiheutuvan vuositasolla noin 360 tonnin mikromuovipäästöt. Samaa suuruusluokkaa on maksimiarvio keinokuitutekstiilien pesusta aiheutuvista mikromuovipäästöistä (290 tn/vuosi). Pois huuhdeltavista kosmetiikka- ja hygieniatuotteista aiheutuvat mikromuovipäästöt (n. 5 tn/vuosi) ovat muita päästölähteitä pienemmät.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Häiriöttömästi toimiessaan nykyaikaiset jätevedenpuhdistamot poistavat Suomessa tehokkaasti yhdyskuntajätevesissä olevaa mikromuovia, joten tekstiilien pesusta ja hygieniatuotteista aiheutuvista mikromuovipäästöistä vain muutama prosentti päätyy laskelmien mukaan lopulta vastaanottavaan vesistöön. Merellisistä roskalähteistä tarkasteltiin erityisesti kalastuksen ja kalankasvatuksen tuottamia mikromuovipäästöjä. Arvion mukaan Suomen merialueen kaupallisessa kalastuksessa pyydyksistä irtoaa enimmillään noin 17 tonnia ja kalankasvatuksen rakennemateriaaleista noin 30 tonnia mikromuovia vuodessa.

Suomen merialueen roskaantumisen lähteet -selvityksen rahoitti Euroopan meri- ja kalatalousrahasto. Selvityksen teki Suomen ympäristökeskus (SYKE) yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Kommentattori
Renkaiden kuluma?
Varsin hyvä ja asiallinen artikkeli.
Mietin tuota, että kumi on pääosin peräisin kumipuusta ja muovi taas tehdään öljystä. Ajattelisin siis, että kumi ei ole muovia. Voi olla että tässä on jokin seikka mitä en tiedä tai tajua, mutta siksi jutussa olisin toivonut tätä avattavan enemmän, jotta maallikkokin ymmärtää.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
ThetaGrunberg
Vast: Renkaiden kuluma?
Samaa pohdin hieman lukiessani, että kuinka paljon sitä luonnon kumia renkaissa sitten on jos kerran synnyttää noinkin paljon mikromuovia. Nokia Renkaat-sivusto valaisi asiaa;
"Renkaan pääraaka-aineet ovat luonnonkumi, synteettinen kumi, noki ja öljy. Kumisekoitusten osuus renkaan kokonaispainosta on yli 80 %. Loppuosa on erilaisia vahvikemateriaaleja.
Noin puolet renkaissa käytetystä kumista on luonnonkumia, jota saadaan kumipuusta. Kumipuuta viljellään trooppisilla alueilla, kuten Malesiassa ja Indonesiassa. Synteettiset, öljypohjaiset kumit hankitaan pääosin eurooppalaisilta valmistajilta.
Noin kolmannes renkaassa käytetystä kumisekoituksesta on täyteaineita. Niistä tärkein on noki, joka antaa renkaalle sen mustan värin. Toinen tärkeä täyteaine on öljy, jota käytetään sekoituksen pehmittimenä. Lisäksi renkaan kumisekoituksissa tarvitaan kovettumis- eli vulkanointiaineita sekä useita apukemikaaleja ja suoja-aineita."
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Paavo Manninen
Natsasiat
Eli huomaavaiset(?) tupakoitsijat kun saataisi panemaan natsansa ja tumppinsa ja tyhjät askinsa roskiin, niin maailma olisi heti paljon puhtaampi. Vrt. esim. Singapore ja Tokio...

Ja vielä kun saataisi koko sauhuttelu loppumaan, niin olisi ihmisillä puhtaammat keuhkotkin, vaikkapa vastustamaan koronavirusta.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.