Kotimaa

Hallitus voi puuttua terveydenhuoltoon – edellisen kerran Suomessa on ollut voimassa poikkeuslainsäädäntö sotien aikana

Marttiina Sairanen

Valtiovalta voi puuttua sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen sen jälkeen, kun valmiuslaki on voimassa. Laki antaa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä aluehallintovirastolle mahdollisuuden muun muassa velvoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön laajentamaan tai muuttamaan toimintaansa, siirtämään toimintansa kokonaan toimialueensa ulkopuolelle, sijoittamaan hoidon tai huollon tarpeessa olevia henkilöitä toimintayksikköönsä ja luovuttamaan toimintayksikön tai osan siitä valtion viranomaisten käyttöön.

Valtio voi puuttua myös lääketehtaan, lääketukkukaupan tai apteekkiliikkeen toimintaan. Kunnat voivat luopua terveydenhuoltolaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä, poiketa sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinneista ja luistaa päivähoidon järjestämisvastuusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valmiuslaki voidaan ottaa käyttöön, jos Suomeen kohdistuu aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila. Poikkeusolo syntyisi myös hyökkäyksen uhasta, jonka vaikutusten torjuminen vaatisi valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöönottoa.

Vuonna 1991 voimaan tullutta valmiuslakia ei ole koskaan aiemmin käytetty. Edellisen kerran Suomessa on ollut voimassa poikkeuslainsäädäntö sotien aikana.

Poikkeusolo olisi sekin, jos väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuisi erityisen vakava uhka, joka vaarantaisi yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot. Erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila on poikkeustila, kuten nyt käyttöön otettu vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Valmiuslaki antaa hallitukselle mittavat toimivaltuudet, mutta valtuuksia voidaan käyttää vain, jos tilanne ei ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Valmiuslaki ei myöskään mahdollista Suomea sitovien kansainvälisten velvoitteiden ja kansainvälisen oikeuden yleisesti tunnustettujen sääntöjen ohittamista.

Lue myös: Mitä tarkoittaa valmiuslaki?

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.