Kotimaa

Kolumni: Historian monet dokumentit

Feeniks – Turun yliopiston kirjasto – on rakennettu Alaskan kullalla. Näin kerrotaan talon seinässä olevassa laatassa.

Oikeutetusti professori emeritus Kari Suomi vaati tiedon korjaamista (TS 26.2.). Klondike, josta Joutsenen veljekset kultansa kaivoivat, on Kanadassa, 80 kilometrin päässä Alaskan rajasta.

Nobel-palkittu A. I. Virtanen paljasti vuonna 1960 turkulaisen Johan Gadolinin muistolaatan. Laatta on yhä edelleen kiinnitettynä muurin seinään Kaskenmäen päällä, Kaskenkadun varrella. Silloin oli Suomen ensimmäisen nykyaikaisen tiedemiehen syntymästä kulunut 200 vuotta.

Nyt Gadolinin syntymästä on kulunut 260 vuotta. Sen kunniaksi laatta pitäisi siirtää sinne, minne se kuuluu – Luostarinkadulle. Varsinkin, kun laatassa väitetään laboratorion sijainneen tällä paikalla.

Kaiken lisäksi talo on vielä tallella ja päiväkodin käytössä Luostarinkadulla. Seinässä on valmiina toinen laatta. Se kertoo talossa toimineen 1700-luvulla kuumesairaalan, kaupunginsairaalan edeltäjän.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhtä lailla voisi siirtää V. I. Leninin reliefin Aurakadulta. Muistolaatassa väitetään hänen käyneen talossa pakonsa aikana. Kauppias Walter Borg oli asunut läheisessä talossa ja Lenin piileksi neljä tuntia Borgin luona, mutta ei samaan aikaan. Leninin paon aikana Borg asui Puutarhakadun ja Käsityöläiskadun kulmassa.

Ja mitä Turku ei olisi tehnyt hyvien neuvostosuhteiden puolesta. Lenin-talo säästettiin, kun muut ympäriltä jyrättiin 1980-luvun alussa. Ilmeisesti vallankumousjohtajan muistomerkkien määristä ja paikoista käytiin kuitenkin vilkasta keskustelua, kun elämään ovat jääneet monessa valtuustoryhmässä vaikuttaneen Hannu Suhosen sanat: On se hyvä, ettei Lenin ollut posteljoonina Turussa.

Turun historiasta voi kaivaa monenlaisia virheellisiä mielikuvia. Puhutaan Katariina Jagellonican loistokkaasta hovista Turun linnassa. Katariinan aikaa ei kestänyt kuitenkaan kuin puoli vuotta, joulusta loppukesään.

Turun synnystä
ei sen sijaan
ole epäselvyyttä.

Turun tuomiokirkon kelloja ei soiteta radiossa kello 12 Gerda Rytin aloitteesta. Sen teki Amos Anderson omassa lehdessään Hufvudstadsbladetissa, kuukautta ennen Karjalankannaksen suurhyökkäystä.

Yle hyväksyi ajatuksen, kun neuvostojoukot vyöryivät Viipuriin 19. kesäkuuta 1944. Dramatiikkaa toki lisäsi kuukautta myöhemmin maan äidin kehotus rukoilla isänmaan puolesta puolenpäivän aikaan.

Konserttisalia ei rakennettu Turkuun göteborgilaisten rahoilla, vaan turkulaisten veronmaksajien. Kaikki kunnia kuitenkin ruotsalaisille. Ilman heidän tukeaan Aninkaistenmäelle ei olisi saatu ammattikoulua yhtä nopeasti.

Turun arvorakennuksia purettiin vimmalla 1950- ja 1960-luvuilla. Syyttävä sormi osoittaa usein kokoomuksen liikemiessiipeen. Kuitenkin koko sen ajan ja vielä 1970-luvullakin Skdl oli Turun suurin puolue, Sdp kakkonen ja useimmiten liberaalit kolmas ja kokoomus vasta neljäs.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Turun synnystä ei sen sijaan ole epäselvyyttä. Siitä on olemassa asiakirja – paavin bulla, joka on päivätty 23. tammikuuta 1229. On täysin toissijainen kysymys, millaista asutusta oli Unikankareen kummulla, nykyisen Tuomiokirkon liepeillä sata vuotta aikaisemmin tai myöhemmin.

Yhtä lailla ei ole kiistämistä siitä, milloin Helsingistä tuli Suomen pääkaupunki. Siitäkin on olemassa asiakirja – Aleksanteri I:n käskykirje 8. huhtikuuta 1812.

Aleksanterin aiemmalla päätöksellä Turku ehti olla virallisena pääkaupunkina kolme vuotta. Mutta, semminkin kun Helsinki oli vielä pelkkää kalliota, peltoa ja suota, Turun oli toimittava käytännössä pääkaupunkina koko 1810-luvun.

Helsinki vietti pääkaupunkiasemansa 200-vuotisjuhlaa 2012. Avarakatseisina ja historian dokumenteista kiinnipitävinä turkulaiset eivät sitä kyseenalaistaneet. Todellinen vuosi olisi vasta nyt.

kari.vainio@ts.fi

Kirjoittaja on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.