Suomessa on ollut vasta yksi varmistettu koronavirustapaus – näin taudin leviäminen onnistuttiin estämään

Lapin keskussairaala ja THL pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden koronaviruslöydöstä tammikuussa. Tiedotustilaisuudessa olivat mukana Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas (kuvassa keskellä) ja tartuntatautien vastaava hoitaja Matias Ahlsved.
Lapin keskussairaala ja THL pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden koronaviruslöydöstä tammikuussa. Tiedotustilaisuudessa olivat mukana Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas (kuvassa keskellä) ja tartuntatautien vastaava hoitaja Matias Ahlsved.

Minna Akimo

Jussi Orell

Suomessa koronaviruksen leviämistä hidastavat viranomaisten ja sairaaloiden hyvät varautumisjärjestelmät infektiotauteja vastaan.

Valmiilla varautumisjärjestelmillä oli merkittävä rooli siinä, ettei koronavirus lähtenyt leviämään Suomessa jo tammikuussa, jolloin maassa todettiin ensimmäinen koronavirustartunta.

– Meillä on niin hiottu järjestelmä, jota ei ole rakennettu vain koronavirusta varten, vaan se on rakennettu kaikkia infektiota varten. Pyrkimys on se, että tunnistamme tällaiset potentiaaliset riskit nopeasti, Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas sanoo.

Lapissa matkustanut kiinalaisturisti hakeutui hengitystieinfektio-oireiden vuoksi hoidettavaksi Inarin terveyskeskukseen tammikuun lopussa.

Henkilö siirrettiin pian Lapin keskussairaalaan, jossa hänet laitettiin eritykseen ja otettiin koronavirusnäytteet.

Kiinan Wuhanista kotoisin olevan turistin tulokset olivat positiivisia. Tämän jälkeen tuli kiire tavoittaa kaikki virukselle mahdollisesti altistuneet henkilöt.

– Ensimmäinen kriteeri on se, että kaksi päivää ennen oireiden alkua katsotaan altistusajaksi. Sitten pyrimme käymään tunti tunnilta läpi sen, missä potilas on ollut ja liikkunut. Kun tunnistamme ne, joiden kanssa henkilö on ollut tekemisissä, aletaan selvittää karanteenia tai odotetaan 14 vuorokautta, tuleeko oireita vai ei, Broas sanoo.

Inarissa alkuvuonna koronavirukselle altistuneista tavoitettiin neljää henkilöä lukuun ottamatta kaikki.

– Matkailualueilla on se ongelma, ettemme aina tiedä keitä matkailijat ovat. Yhteistä aikaa on voitu viettää ruokailun yhteydessä tai safarissa. Tässä meidän tapauksessamme neljä henkilöä jäi tunnistamatta, kun heistä ei tiedetty kuin nimimerkki tai emme tavoittaneet heitä muutoin, Broas sanoo.

Keski-Suomen keskussairaalassa on tutkittavana yksi henkilö koronavirusepäilyn vuoksi.
Keski-Suomen keskussairaalassa on tutkittavana yksi henkilö koronavirusepäilyn vuoksi.

Virukselle mahdollisesti altistuneet on saatava nopeasti kiinni ja heille on kerrottava, miten toimia, jos epäilee sairastuneensa.

Lapin alueella olennaista on sekin, että matkanjärjestäjät osaavat ohjata matkailijat nopeasti jatkohoitoon, jos he sairastuvat matkan aikana.

– Lappiin tulee nyt kevätkaudella paljon turisteja muun muassa Italiasta ja Etelä-Koreasta. On siis tärkeää, että matkanjärjestäjät tietävät määritelmät, milloin heidät pitää ohjata jatkohoitoon.

Broas korostaa myös sitä, että vaikka sairaaloiden ja terveysviranomaisten varautumisjärjestelmät olisivat miten toimivat ja viilatut, sataprosenttisesti viruksen leviämistä ei voi estää.

– Millään keinoilla ei voida päästä 100-prosenttiseen suojaan, mutta mahdollisimman lähelle sitä päästään. Olennaista on löytää mahdollisimman nopeasti ihmiset, joilla tämä riski on. Jos epäilyt osoittautuvat positiivisiksi, muut altistukset on selvitettävä nopeasti, Broas sanoo.

Keski-Suomen keskussairaala kertoi keskiviikkona tutkivansa mahdollista koronavirusepäilyä. Sairaalaan hakeutunut henkilö oli kärsinyt hengitystieinfektioista, ja hänestä on otettu koronavirusnäytteet. Lopulliset tulokset näytteistä saadaan torstaiaamuna, jolloin varmistuu se, oliko kyseessä aito tartunta vai pelkkä epäily.

Ensimmäinen epäily koronavirustartunnasta tuli esille eilen tiistaina.

Sairaalahoitoon hakeutunut henkilö matkusti junalla Helsinki-Vantaan lentoasemalta Jyväskylään. VR:n mukaan henkilö kertoi virukseen viittaavista oireistaan itse.

– Vaunuissa, joissa kyseinen henkilö on matkustanut, on varotoimenpiteenä tehty ylimääräinen tehosiivous, kertoo VR:n viestintäjohtaja Tatu Tuominen.

Tuominen korostaa, että kyse on vasta tartuntaepäilystä. Junissa on näinä viikkoina ruuhkaa hiihtolomien vuoksi. Tuomisen mukaan junissa uskaltaa matkustaa turvallisin mielin.

– Kaukojuniin on varattu hengityssuojaimia ja suojakäsineitä tartuntaepäilyjen varalta. Hyvä käsihygienia on paras tapa suojautua virukselta, Tuominen muistuttaa.

Finavia selvittää parhaillaan koronavirusepäilyn vuoksi sairaalahoitoon hakeutuneen henkilön matkareittiä Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella.

Finavian viestintäpäällikön mukaan tällä hetkellä varmistetaan sitä, onko henkilö liikkunut Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta vai onko hän vain ajanut junalla aseman kautta.

– Me selvitämme parhaillaan, mitä reittiä pitkin matkustaja on liikkunut. Reitin selvittäminen ottaa oman aikansa, Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla sanoo.

Mikäli matkustaja on kulkenut lentoaseman kautta, varautumistoimenpiteet aloitetaan heti. Tässä vaiheessa keskustellaan myös terveysviranomaisten kanssa, mitä heidän mielestään lentoasemalla pitäisi tehdä.

– Jos tällainen tautiepäily tulee, ryhdymme välittömästi toimiin. Olemme tehostaneet lentokentän siivousta jo silloin, kun ensimmäiset tiedot koronaviruksesta tulivat. Meillä on täydet valmiudet tällaisten tilanteiden varalle, Kåla sanoo.

Lue myös: Tyks ja Turku varautuneet koronaan – matkan Gran Canarialle varannut turkulainen on huolissaan vapaasta matkustamisesta

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.