Seurasimme lumensyöjäjunan ensimmäistä testiä Suomessa – Venäjältä Kainuun korpeen saapunut monsteri pani raiteet kuntoon

Ratapihat ja raiteet ovat yhä tiukempien aikataulujen puristuksissa. Venäläisellä lumensyöjäjunalla päästäisiin se yksi vapaa raide välistä puhdistamaan ratapihan ruuhkassa. Suomella ja Venäjällä on sama raideleveys, ja siksi yhteistyö on vilkasta ja helppoa.

Apua, sehän on kuin monsteri!
Apua, sehän on kuin monsteri!

Tanja Nuotio

Kontiomäki

Se on äkkiseltään pelottava ilmestys. Yli viisi metriä korkea juna saapuu hitaasti mutta varmasti mutkan takaa raidetta pitkin keskelle Kainuun korpea.

Monsterilla on yksi iso silmä ja venäläistä tekstiä kyljissään.

Junan harjat pöllyttävät lunta, joka kerätään raiteilta mukaan kyytiin. Pieniä kiviäkin lentää, joten on syytä ottaa pari askelta taaksepäin.

Venäläinen lumensyöjäjuna on ensimmäistä kertaa Suomessa. Sen kyydissä on kuusi venäläistä Lokakuun Rautateiden työntekijää.

– Tämä on historiallinen hetki, konsulttiyhtiö Ramboll CM:n projektipäällikkö Jarkko Voutilainen hehkuttaa ja kiipeää kameran kanssa lumikasan päälle.

Suomella ja Venäjällä on sama raideleveys. Siksi testaaminen on yhteistyössä helppoa.
Suomella ja Venäjällä on sama raideleveys. Siksi testaaminen on yhteistyössä helppoa.

Ratapihoilla on kova tarve pitää alueet puhtaina. Siksi olemme nyt testaamassa venäläistä lumensyöjäjunaa Kontiomäessä, joka sijaitsee Kajaanista noin 30 kilometriä pohjoiseen.

Laajakankaan radoilla testataan nykyään kaikki uudet veturit, vaunut ja ratatyökoneet.

Voutilainen kertoo, että lumi ratapihoilla aiheuttaa työturvallisuusriskejä ja hankaloittaa työskentelyä. Liikennemäärät ovat lisääntyneet, ja työmahdollisuuksia raiteiden ja raidevälien siivoamiseksi on entistä vähemmän. Aikataulut ovat yhä tiukemmat.

– Ongelma on vaikein suurilla järjestelyratapihoilla, kuten Tampereella, Oulussa ja Kouvolassa, Voutilainen painottaa.

Tänä vuonna lumiongelmilta on säästytty, mutta miten käy ensi talvena? Muistissa on viime talvi, joka oli erittäin ongelmallinen etenkin Tampereen ja Kouvolan ratapihoilla.

– Kovia lumitalvia tulee olemaan jatkossakin. Jos niihin ei ole varauduttu, pahimmassa tapauksessa edessä on isoja ongelmia.

Haitat näkyvät siinä, että tavara ei saavu asiakkaalle ajoissa. Ketjureaktiona matkustajaliikenteen aikataulut voivat myöhästyä.

Vaatisi siis tämäntyyppistä nyt testattavaa kalustoa, että päästäisiin ruuhkaisilla ratapihoilla se yksi vapaa raide välistä putsaamaan.

Henkilöliikenne ja tavaraliikenne ovat kasvaneet erityisesti tietyillä rataosilla. Kunnossapitoyksikön päällikkö Jukka Valjakka Väylävirastosta kertoo, että tavaraliikenteessä on ollut merkittävää kasvua viime vuosina.

– Erityisesti tavaraliikenne Venäjältä on lisääntynyt, ja kasvua on esimerkiksi Porin, Loviisan ja Hangon satamiin. Venäjän suunnasta tulee paljon hiiltä. Myös puu liikkuu Suomen raiteilla vanhaan malliin.

Useita rautatieliikenteen harjoittajia on paikan päällä nyt Kainuussa.
Useita rautatieliikenteen harjoittajia on paikan päällä nyt Kainuussa.

Useita rautatieliikenteen harjoittajia on paikan päällä nyt Kainuussa, koska raiteiden ylläpito on Suomessa kokonaisuus. Esimerkiksi Destian edustajat tutkivat työnjälkeä tarkasti.

Alun perin lumensyöjäjunan testi piti tehdä Kaakkois-Suomessa, mutta siellä ei ole lunta. Jukka Valjakka kertoo, että Kainuusta jatketaan vielä hyvin todennäköisesti pohjoisemmaksi, Kemiin ja Tornioon saakka.

Lumensyöjäjuna soveltuu nimenomaan ratapihoille. Nyt Suomessa selvitellään vasta eri vaihtoehtoja ja testataan myös sveitsiläisiä ja ruotsalaisia ratkaisuja, jotka ovat aika samantyyppisiä. Laitteita ei pystytä kuitenkaan testaaman Suomessa, kun maissa on eri raideleveys.

Väylävirasto tekee Venäjän kanssa paljon erilaista yhteistyötä muun muassa teknisissä asioissa. Suomella ja Venäjällä on sama raideleveys.

Video: Tällainen on venäläinen lumensyöjä – katso video monsteriveturista

Lumensyöjäjunan keskimääräinen työnopeus on noin 5 kilometriä tunnissa, eli se on hidas.
Lumensyöjäjunan keskimääräinen työnopeus on noin 5 kilometriä tunnissa, eli se on hidas.

Mikä?

Näin toimii lumensyöjä

Harjoilla harjataan kiskojen sivusta lunta keskelle. Siitä lumensyöjä "syö lumen" eli sivuaurat leviävät ja käynnistyy harjaus. Juna lähtee liikkeelle, jolloin alaharja nostaa lumen kuljettimelle ja kuljetin nostaa sen vaunuun ylös.

Vaunuissa lumi kertyy aina mahdollisimman kauas. Viimeisestä vaunusta lumi voidaan purkaa ratapenkalle tai muualle. Myös vauhdissa voi purkaa.

Kerää yhteen menoon parisataa kuutiota lunta.

Työskentelyvauhti on hidas. Keskimääräinen työnopeus on noin 5 kilometriä tunnissa. Soveltuu ratapihoille, ei varsinaisille raiteille.

Rataosuudet puhdistetaan vanhoilla Valmetin rakentamilla lumiauroilla, jotka kiinnitetään ratakuorma-autoon. Lisäksi käytetään kiskopyöräkaivinkoneita.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.