Ulosottovelallinen voi saada puoli vuotta aikaa, jolloin palkkaa ei ulosmitata – Viime vuonna puolelle hakijoista sanottiin "ei"

Ulosottolainsäädäntö muuttui helmikuun alussa 2018 niin, että velan lykkäysaika piteni neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen ja lykkäyksestä tuli velallisen oikeus. Viime vuonna noin puolet hakemuksista hylättiin.

Ylivelkaantuminen on ollut viime vuosina merkittävä ongelma Suomessa. Valtakunnanvoudinviraston mukaan uusia ulosottovelallisia kirjattiin viime vuonna lähes 160 000.
Ylivelkaantuminen on ollut viime vuosina merkittävä ongelma Suomessa. Valtakunnanvoudinviraston mukaan uusia ulosottovelallisia kirjattiin viime vuonna lähes 160 000.

Tanja Nuotio

Ulosottovelallinen on voinut kahden vuoden ajan anoa entistä pidempiaikaista ulosoton lykkäystä. Kuitenkin viime vuonna noin puolet hakemuksista hylättiin.

Valtakunnanvoudinviraston tilastosta käy ilmi, että vuonna 2019 ulosoton lykkäystä haki 1 321 henkilöä, joista 682:lle lykkäys myönnettiin. 639 hakijaa sai kielteisen päätöksen.

Ulosottolainsäädäntö muuttui helmikuun alussa 2018 niin, että lykkäysaika piteni neljästä kuukaudesta puoleen vuoteen ja lykkäyksestä tuli velallisen oikeus.

Lakimuutos tehtiin, jotta ulosottovelkoja maksava työllistyisi helpommin. Valtio halusi näin kannustaa vähävaraisia velallisia työntekoon. Ratkaisun lykkäyksestä tekee ulosottomies.

– Hylättyjen päätösten suhteellisen suuri osuus kertoo, että lain tarkoittama mahdollisuus lykkäyksen myöntämiseen on selkeästi rajattu, hallitusneuvos Veikko Minkkinen oikeusministeriöstä toteaa.

Lykkäys koskee Minkkisen mukaan vain sellaisia henkilöitä, joiden palkka jää suhteellisen pieneksi. Hän ei lähde arvioimaan keskimääräistä tulorajaa, sillä henkilön perhetilanne ja veroprosentti vaikuttavat taustalla. Esimerkiksi sillä on merkitystä, onko hakijalla alaikäisiä perheenjäseniä samassa taloudessa.

– Toinen selkeä vaatimus on edeltäneen työttömyyskauden pituus, mikä tarkoittaa henkilölle noin vuoden kestävää työttömyysjaksoa.

Minkkinen toteaakin, että laki on sovellettavissa vain niissä tilanteissa, kun palkasta ulosmitattava määrä jäisi kohtuullisen pieneksi. Tällöin lykkäystä puoleksi vuodeksi voidaan siis yleensä myöntää.

Yli 1 300:n lykkäystä hakeneen henkilön määrä viime vuonna kertoo Minkkisen mukaan siitä, että lakia on ruvettu soveltamaan, eli laki selkeästi tunnetaan.

Kun laki tuli voimaan helmikuussa 2018, samana vuonna myönnettyjä velkojen lykkäyksiä oli 431 ja hylättyjä päätöksiä 243.

Lakimuutoksen taustalla oli työllistämisen esteiden poistaminen, jota edellinen hallitus ajoi.

Nykyinen hallitus haluaa nostaa työllisyysasteen 75 prosenttiin. Hallituksen tavoite on, että työllisten määrä vahvistuu vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Ylivelkaantuminen on ollut viime vuosina merkittävä ongelma Suomessa.

Valtakunnanvoudinviraston mukaan uusia ulosottovelallisia kirjattiin viime vuonna lähes 160 000. Uudella ulosottovelallisella tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole asioita vireillä ulosotossa edeltävän vuoden aikana. Uusien määrä laski edellisvuodesta noin 12 prosenttia.

Ylitarkastaja Teemu Turpeinen Valtakunnanvoudinvirastosta kertoo, että 2019 eri ulosottovelallisten määrä oli yhteensä 562 144, missä on laskua vuodesta 2018 noin 2,6 prosenttia.

– Ulosottovelallisten lukumäärä kokonaisuutena kääntyi laskuun ensimmäisen kerran sitten vuoden 2014, Turpeinen kertoo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (3)

Vastaa
Uusio-ajattelija
Vain kolme syytä miksi joustaa?
Velka on tullut sairauden,työttömäksi joutumisen tai yrityksen kaatumisen johdosta.Muut velat ovat itse hankittua kurjistamista/elämän hallinan kyvyn menetystä.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Vain kolme syytä miksi joustaa?
Kyllä moni yrityskin on kaatunut elämän hallinnan kyvyn menetykseen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Vain kolme syytä miksi joustaa?
Onpa maailma yksinkertainen Uusio-ajattelijalle. Vai että vain sairaus, työttömyys ja yrityksen kaatuminen oikeuttavat joustoon ulosotossa.

Entä jos on taannut lainaa, jonka ottajaa kohtaa jokin noista kolmesta? Kelpaako sairauden lisäksi myös onnettomuus? Mites tulipalo, jonka menetykset vakuutus korvaa vain osittain? Entä jos oma lapsi tai vanhempi tarvitsee syystä tai toisesta kipeästi materiaalista apua? Paha varkaus tai ryöstö? Lakijuttu, jonka häviää? Yllättävät mätkyt? Talon tai taloyhtiön remontti? (Välttämättömän) auton hajoaminen? Vaikea avoero, joka jättää puille paljalle? Pakkomuutto (muuttoon menee aina rahaa)? Jne.

Toiselta puolen katsoen, onhan useimmilla mahdollisuuksia varautua sairauteen, työttömyyteen ja ehkä yrityksen kaatumiseenkin, kun vielä on terve, töissä ja/tai yrittäjä. Ja velkaa ottaessa pitäisi kyllä miettiä sekin tilanne, että tulee jotain yllättävää.

No, onneksi lakien ja sääntöjen laatijat näkevät asiat yhtä mustavalkoisina kuin Uusio-ajattelija, niin ei tarvitse tällaisiakaan mietiskellä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »