Rahanpesuilmoitusten määrä kasvoi rajusti viime vuonna – Keskusrikospoliisi selvittää syytä ennätystahtiin

Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskukseen tulvi viime vuonna ilmoituksia epäillyistä rahanpesusta enemmän kuin koskaan aiemmin.

Joel Maisalmi
Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus sai viime vuonna ennätysmäärän ilmoituksia epäillyistä rahanpesurikoksista.
Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus sai viime vuonna ennätysmäärän ilmoituksia epäillyistä rahanpesurikoksista.

Rebekka Härkönen

Helsinki

Rahanpesuilmoitusten määrä kasvoi ennätyslukemiin viime vuonna. Edellisvuoteen verrattuna ilmoitusten määrä kasvoi peräti 63 prosenttia.

Vuonna 2019 keskusrikospoliisin (Krp) rahanpesun selvittelykeskukseen tehtiin ilmoituksia epäillystä rahanpesusta 64 000, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Edellinen huippu rahanpesuilmoitusten määrässä oli vuonna 2017, jolloin Krp sai ilmoituksia 48 000.

Vuonna 2018 ilmoituksia kertyi 39 000.

Keskusrikospoliisi kommentoi asiaa vain lyhyesti maanantaina Lännen Medialle. Krp kertoi selvittävänsä parhaillaan syytä ilmoitusmäärien huikeaan lisääntymiseen.

– Teemme parhaillaan analyysia asiasta vuosiraporttia varten. Koska työ on kesken, en osaa vielä sanoa, mikä selittää ilmoitusten lisääntymisen 25 000:llä, sanoi Krp:n rahanpesun selvittelykeskuksen päällikkö Jaakko Christensen.

Krp:n rahanpesun selvittelykeskus julkaisee vuosiraporttinsa helmi-maaliskuun vaihteessa.

Christensenin mukaan ilmoitusmäärän lisääntyminen ei tarkoita sitä, että rahanpesurikosten määrä olisi välttämättä lisääntynyt.

– Analysoimme parhaillaan asiaa. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että kyse on ilmoitusherkkyyden noususta, Christensen arvioi.

Selvittelykeskus ennakoi jo viime kesäkuussa laatimassaan puolivuotisraportissaan, että ilmoitusmäärä nousee vuonna 2019 merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna. Syyksi keskus arvioi tuolloin, että eräs maksunvälityspalveluja tarjoava toimija ryhtyi kesällä 2019 ilmoittamaan yli 1 000 euron rahansiirroista.

Kesäkuun ennakkoarvion mukaan vuonna 2019 ilmoitusten määrä asettuu 55 000–60 000 välille. Lopullinen määrä kuitenkin ylitti arviot.

Vuoden 2019 ensimmäisellä puoliskolla Krp keskeytti 32 epäilyttävää rahansiirtoa. Tuolloin ennuste oli, että vuodesta 2019 tulisi ennätyksellinen myös keskeytettyjen liiketoimien suhteen.

Jos sama tahti pysyi loppuvuoden ajan, keskeytettyjen rahansiirtojen määrä kohosi 64:ään. Edellinen ennätys on vuodelta 2018, jolloin yksikkö keskeytti 54 epäilyttävää liiketointa.

Kesäkuuhun 2019 mennessä rahanpesun selvittelykeskus oli jäädyttänyt yhteensä 8,3 miljoonaa euroa rikoksista epäiltyjen rahoja ja ottanut haltuun rikoshyötynä 4,5 miljoonaa euroa.

Tyypillisesti jäädytyksen päätyy muutama miljoona euroa vuosittain.

Rahanpesuyksikölle tehtyjen ilmoitusten perusteella rahaa liikkuu epäilyttävällä tavalla noin 1,5 miljardia euroa vuodessa.

Ilmoituksia tekevät eniten rahapeliyhtiöt, maksujenvälityspalvelut ja pankit.

Suomesta siirretään toistuvasti vähintään neljä miljoonaa euroa vuodessa Venäjälle, Isoon-Britanniaan, Maltalle, Ruotsiin, Saksaan ja Viroon. Suomeen taas siirretään toistuvasti vähintään neljä miljoonaa euroa vuosittain Venäjältä, Isosta-Britanniasta, Maltalta ja Virosta.

Suomalaisten lisäksi epäilyttäviä rahansiirtoja tekevät ilmoitusten perusteella Venäjältä, Virosta, Romaniasta, Turkista, Nigeriasta, Kiinasta, Irakista, Thaimaasta, Kosovosta ja Ruotsista lähtöisin olevat henkilöt.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.