Ratahankkeissa on edistyttävä kevään aikana ja rakentamisesta ollaan kaukana – EU päättää tukirahoista heinä-elokuussa

Turun tunnin juna valmistumisarvio on nyt vuoden 2031 loppu. Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi liikenne voisi alkaa vuonna 2036.
Turun tunnin juna valmistumisarvio on nyt vuoden 2031 loppu. Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi liikenne voisi alkaa vuonna 2036.

Ossi Rajala

Miksei lapio jo iske maahan? Tätä miettivät todennäköisesti monet, jotka himoitsevat nopeampia junayhteyksiä Helsinkiin.

Tällä viikolla otettiin pieni edistysaskel suurissa ratahankkeissa, kun valtio ja kunnat pääsivät kauan odotettuun neuvottelutulokseen Turun tunnin junan ja Suomi-radan (Tampere-Helsinki) osalta.

Lapio ei kuitenkaan vielä iske maahan, koska edessä on yhä paljon suunnittelua, sopimista ja myös rahoituksen hakua. Neuvottelut ja päätökset rakentamisesta siintävät vasta kaukana tulevaisuudessa.

Heinä-elokuussa ratkeaa, saavatko nämä ratahankkeet EU:lta tukea. Perjantaina julkistetut neuvottelutulokset tarkoittavat sitä, että EU-rahaa ehditään ainakin hakea.

– Kevään aikana on näytettävä EU:lle, että valmistelu etenee. Komissio tekee heinä-elokuussa tukipäätökset ja esimerkiksi hankkeen kypsyysastetta arvioidaan, kertoo yksikön johtaja Sanna Ruuskanen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Seuraavat askeleet odottavat sitä, että kuntien valtuustot ja valtioneuvoston talouspoliittinen ministerivaliokunta käsittelevät neuvottelutulosta. Jos tulos hyväksytään, hankeyhtiöt voidaan perustaa.

Yhtiöiden perustamista ennen Väylävirasto aloittaa kuitenkin jo suunnittelukilpailutusten valmistelun. – Myöhemmin kilpailutusten hoito sekä suunnittelu siirtyisivät hankeyhtiöiden vastuulle, Suomi-radan neuvotteluryhmässä mukana ollut Ruuskanen sanoo.

Vielä syksyllä tavoiteltiin sitä, että neuvottelutulos syntyisi vuoden 2019 puolella, mutta tämä jäi haaveeksi.

– Aikataulu laadittiin hurjan optimistiseksi. Neuvoteltavaa asiaa oli paljon. Jatkon kannalta oli hyvä, että kävimme jo nyt paljon asioita läpi, Ruuskanen kertoo.

Turun tunnin juna valmistumisarvio on nyt vuoden 2031 loppu. Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi liikenne voisi alkaa vuonna 2036.

Menee siis reilusti yli kymmenen vuotta ennen kuin kaikki olisi valmista. Erityisen aikaa vievää on ratalinjausten suunnittelu. Lisäksi esimerkiksi kaavavalitukset voivat aiheuttaa oman viiveensä urakoihin.

Turun tunnin junahanke on suunnittelussa pidemmällä kuin Suomi-rata, mikä mahdollistaa sen nopeamman etenemisen.

Tämä voi olla hyvä asia siihen, etteivät hankkeet joutuisi vastakkain rakentamisvaiheen rahoituksesta päätettäessä.

– Näkisin, että aikataulutus ehkäisee vastakkainasettelua. Turun suunta ehtii paljon aiemmin rakentamisvaiheeseen. Varmasti erilaisia keskusteluja käydään silti, Ruuskanen pohtii.

EU-rahoituksen saaminen olisi kova piristysruiske hankkeille. Unionin tuki voi olla enintään puolet suunnittelukustannuksista ja 20 prosenttia rakentamiskustannuksista.

– EU:n tuki antaisi suuntaa, Ruuskanen miettii.

Myös ilman EU:n tukea voidaan edetä.

– Osapuolet ovat sitoutuneet etenemään ilman EU:n tukea, joten hanke menisi eteenpäin ilmankin. Rakentamisesta tehdään päätöksiä vasta myöhemmin. Hankkeiden asettelulle vastakkain ei ole tarvetta, sanoo Turun hankkeen neuvotteluryhmässä oleva yksikön johtaja Miikka Rainiala liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Suomi-radan osia ovat Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys olisi joko uusi ratalinjaus Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai nykyisen pääradan parantaminen Riihimäen ja Tampereen välillä.

Turun tunnin junan jäljellä olevat, hankeyhtiön toimesta tapahtuvan, suunnittelun kustannukset on arvioitu noin reiluun 75 miljoonaan euroon, josta Espoo-Salo-oikoradan suunnittelukustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa ja Salo-Turku-kaksoisraiteen noin 15 miljoonaa euroa.

Tausta

Hinta on miljardeja

Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu noin 4,6–5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta.

Tampereen ja Helsinki-Vantaan lentoaseman välinen matka-aika laskisi uuden ratalinjauksen myötä alimmillaan 45 minuuttiin. Nykyistä päärataa kehitettäessä Tampereen ja lentoaseman välinen matka-aika olisi nopeimmillaan noin 65 minuuttia.

Turun tunnin junan alustava arvio rakennuskustannuksiksi nykyhinnoin on noin 2,76 miljardia euroa.

Matka-aika Helsinki-Turku -välillä olisi nopeimmillaan noin 73 minuuttia niin sanotuilla Express-junilla. IC-junilla matka-aika olisi noin 86 minuuttia.

Suomi-rata parantaisi myös koko Suomen saavutettavuutta. Muun muassa Seinäjoen ja Helsingin välinen matka-aika voisi olla alustavien arvioiden nykyisen noin 2 tunnin 38 minuutin sijaan noin 1 tunnin 54 minuutin ja 2 tunnin 14 minuutin välillä.

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
yxxy
Kiskot - kuin ydinvoimalaa rakennettaisiin...
Mielettömän pitkät aikataulut hankkeiden toteuttamiseen. Turku - Karjaa - Helsinki yksiraide -yhteys on toteutettu valmiiksi 1903 vuonna ja väli Karjaa - Helsinki oli aloitettu v.1897. Lähes samoja raiteita on käytetty siis jo hyvinkin 115 vuotta. Nyt voi miettiä onko kehitystä tällaisen aikajanan aikana. Toki junat ovat kehittyneet ja nopeutuneet, ja rataakin on kehitetty ja sähköistetty, mutta ihminen itse, siis vaatimukset ajankäytön osalla ovat nyt aivan toiset, kukaties!
Oli miten vaan, uusi nopeajuna -raideyhteys ottaa aikaa todella paljon käyttötilaansa rakennettuna, aivan liikaa, maailmalla näitä kun jo on, mutta rakentamatta jättäminen, sillä voi olla ties miten suuri hintalappu Varsinais-Suomen kehitykselle ja tuleville sukupolville. Miten Venäjän vallan aikoina asiaa pohdittiin, tuoloihan pääosin Suomen rautatieverkosto on rakennettu?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »