Saimaannorppa

Topias-norppa ui videolla muikkujen perässä uudessa kodissaan – vasta toinen saimaannorppa, joka on selvinnyt ihmisen hoivissa

Topias on viime kevään tai kesän kuutti. Se oli jo löydettäessä harvinaisen pieni, eikä norppa ole vieläkään kasvanut normaaleihin mittoihin.
Topias on viime kevään tai kesän kuutti. Se oli jo löydettäessä harvinaisen pieni, eikä norppa ole vieläkään kasvanut normaaleihin mittoihin.

Korkeasaareen kesällä pelastettu saimaannorppa sai kodin Korkeasaaresta, ja yleisö pääsee jo näkemään sen väliaikaisessa altaassa. Loukkaantuneiden norppien hoitoon tehdään parhaillaan ohjeistusta, jotta ne saisivat apua Saimaalla. Nyt norppien pesintä on vaarassa, sillä jäitä ei ole odotettu 40 vuoteen näin pitkään.

Pyöreä pää nousee pinnalle pärskähtäen, ja vielä pyöreämpi ruumis heijastuu veden alta. Topias vaatii vinkuen kalaa.

Se on ensimmäinen saimaannorppa, joka on yleisön nähtävillä eläintarhassa. Korkeasaaren villieläinsairaalaan kesällä tuotu norppa siirrettiin torstaina väliaikaisesti ulkoaltaaseen, joka oli alun perin remontoitu saukkoja varten. Siellä se on ainakin loppukesään asti, kunnes uusi hyljeallas on saatu rakennettua.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti uskoo, että tarhaus on yksi askel lajin suojelussa.

– Voimme kertoa vierailijoillemme paremmin Saimaan ja saimaannorpan tilanteesta ja jopa kerätä varoja luonnossa tapahtuvaan suojelutyöhön. Voimme myös oppia, millaista taitoa tällaisen lajin tarhaaminen vaatii.

Video: Topias-norppa altaassaan, juttu jatkuu videon jälkeen:

Korkeasaaren saimaannorpan nimi on Piitsniemen Topias, löytöpaikan ja löytäjän mukaan.

Viime heinäkuussa kesämökkiläinen löysi huonokuntoisen kuutin Saimaan rannalta Puumalasta, josta se kuljetettiin auton takapenkillä pienessä paljussa Helsinkiin Korkeasaaren villieläinsairaalaan.

Tammikuussa Korkeasaari sai poikkeusluvan hylkeenpitoon Varsinais-Suomen ely-keskukselta. Jos lupaa ei olisi herunut, urosnorppa olisi jouduttu lopettamaan.

Elokuussa ely-keskus päätti, ettei norppaa voi palauttaa Saimaalle. Elyn mukaan tautiriskin muodostumista ei voida täysin sulkea pois, vaikka saimaannorpan altistuminen tartuntataudeille on villieläinsairaalassa epätodennäköistä. Korkeasaaren lausuntojen mukaan norppa on kliinisesti terve.

Oli kaksi vaihtoehtoa. Norpalle piti järjestää asianmukaista hoitoa eläintarhassa, mihin tarvittaisiin luonnonsuojelulain mukainen poikkeuslupa. Muuten eläin pitäisi lopettaa.

Tammikuussa Varsinais-Suomen ely-keskus myönsi poikkeusluvan, eli norppa saa jäädä Korkeasaareen.

Korkeasaaresta kodin saanut Topias syntyi viime keväänä tai kesänä. Iän arviointi on hankalaa, koska norppa on edelleen niin pienikokoinen.

Kun kuutti löydettiin, se oli vaisu ja nahassa oli nirhaumia. Topias kuntoutui villieläinsairaalassa parissa viikossa, ja nyt se polskii innokkaana ulkoaltaassa muikkujen perässä. Sille syötetään myös muita Saimaalta löytyviä järvikaloja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Topias on oppinut tunnistamaan hoitajansa, eikä se arastele ihmisiä. Perjantaina norppa näki ensimmäisen kerran yli kolmea ihmistä kerralla, mutta se ui uteliaana altaan laidalle asti katsomaan vieraita.

Yleisö pääsee katsomaan Topiasta aluksi hieman kauempaa, jotta nähdään, miten norppa tottuu ihmisiin. Jos kaikki menee hyvin, rajoituksia puretaan vähitellen.

Saukkoja väliaikaisessa altaassa ei ole, koska se on ollut remontissa. Yksinäistä Topiakselle tuskin tulee, sillä norpat viihtyvät Saimaallakin itsekseen lisääntymisaikaa lukuun ottamatta.

Saimaalle suunnitellaan parhaillaan norppahoitolaa sekä ohjeistusta loukkaantuneiden tai sairaiden norppien hoitoon, kertoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.

– Se tarkoittaisi käytännössä lyhytaikaista kevyttarhausta, eikä mitään norppasairaalaa. Ensi kesäksi olisi tarkoitus saada ohjeistukset eläinlääkäreiden kanssa valmiiksi, ja niitä voi siitä parantaa.

Sipilän mukaan ajatus on, että hoito olisi samanlaista kuin Sanelma-norpalla. Se oli Topiaksen lisäksi toinen norppa, joka päätyi huonon kuntonsa takia ihmisten hoiviin viime kesänä.

Sanelma kuntoutui muutaman viikon ajan aidatulla alueella Saimaan rannassa, jossa sitä lääkittiin ja ruokittiin. Hieman ihmisiin tottunut Sanelma opetettiin vieroitusohjelmassa esimerkiksi kalastamaan, ja se on jo palannut onnistuneesti luontoon.

Myös Korkeasaari on valmis tarjoamaan asiantuntija-apua norppahoitolan suunnittelussa ja luonnonvaraisten saimaannorppien hoidossa, kun Topiaksen hoidosta saadaan kokemusta.

Villieläinsairaalassa on lähes vuosittain hoidettavana harmaahylkeitä ja joitain itämerennorpan kuutteja. Muutamia loukkaantuneita saimaannorppia on tuotu villieläinsairaalaan aikaisemminkin, mutta Topias on ensimmäinen, joka on selviytynyt hengissä.

– Villieläinsairaalan toimintaidea on se, että hoidettavat luonnonvaraiset eläimet palautetaan luontoon. Siksi meille oli yllätys, ettei norppa saanut palata Saimaalle. Muita hyljelajeja on pystytty kuntouttamaan ja palauttamaan suojelualueille, Nina Trontti kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tero Sipilän mukaan loukkaantuneita norppia tulee vastaan vain 1–2 vuodessa. Kaikissa aikaisemmissa tapauksissa norpat ovat olleet lähes kuolleita, kun niiden sairastuminen on havaittu.

– Siinä vaiheessa hoito ei ole enää onnistunut. Iloinen yllätys on ollut se, että viime kesältä kahden kuutin hoito onnistui, Sipilä sanoo.

Jos loukkaantunut norppa tulee vastaan, ensin pitää olla yhteydessä Metsähallitukseen.

– Norppien hoidossa täytyy lähteä siitä, että meidän biologimme käyvät katsomassa tilanteen ensin. Sitten vasta tehdään jatkopäätöksiä hoidosta ja eläinlääkärin kutsumisesta, Sipilä kertoo.

– Viime kesänä biologi kävi katsomassa kolmea poikkeuksellisesti käyttäytynyttä norppaa. Niillä ei ollut hätää, vaan ne olivat normaalia kesympiä. Norpan kiinniotto on viimeinen keino.

Suurin osa kuuteista syntyy Saimaalla helmikuun loppupuolella ja maaliskuun alussa. Harvinaisen lauha ja vähäluminen talvi saattaa kuitenkin vaarantaa saimaannorppien pesinnän.

Tilanne on vielä huono, kertoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta

– Tällä viikolla ensimmäistä kertaa nuotalle päässeet kalastajat kertoivat, että jää on monin paikoin 10–20 senttiä, mutta joillain alueilla sitä on vain pari senttiä ja selkävedet ovat avoimia. Näin poikkeuksellinen tilanne ei ole ollut koskaan 40 vuoden seurannan aikana.

Saimaalle on saatu lunta jo jonkin verran, mutta se on vielä puuterimaista eikä kunnon kinoksia ole muodostunut juurikaan. Paikoin vesi on noussut ohuelle jäälle, ja lumi tarttuu jäähän eikä kinostu.

Viime vuosina lumettomuus on uhannut norppia yhä enemmän, mutta siihen on saatu puututtua apukinoksia kolaamalla.

Metsähallituksen havaintojen mukaan normaalina lumisena talvena imetysaikaan pesäkuuteista kuolee alle 10 prosenttia, kun lumettomana talvena avojäälle syntyneiden kuuttien kuolleisuus on ollut 30 prosenttia. Vuosina, jolloin on tehty apukinoksia, kuolleisuus on laskenut 14 prosenttiin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Keinopesistä ei ole Sipilän mukaan vielä apua, koska niitä on ainoastaan koekäytössä yhdessä osassa Saimaata Linnasaaren kansallispuistossa. Yksi koepesä vietiin tällä viikolla Etelä-Saimaalle.

– Koepesiä on reilu tusina sekä erilaisia muita koeviritelmiä. Ne ovat niin kokeiluvaiheessa, ettei niistä ole kunnolla apua.

Sipilä arvelee, että kolaamaan voidaan päästä vasta viikon päästä, koska jää on vielä liian ohutta.

– Norpan perinteiset parhaat pesäpaikat ovat selkävesien luodoilla. Monin paikoin selkävesillä on todella ohutta jäätä ja osin ne ovat avoimia, eli niille ei päästä. Joka tapauksessa kinoksia yritetään tehdä edes mahdollisimman lähelle pesäpaikkoja, Sipilä kertoo.

Perinteisesti helmikuun puolenvälin jälkeen ei enää tehdä apukinoksia, jotta norpat saisivat kaivaa pesät rauhassa. Nyt aikaraja saattaa ylittyä.

Viimeisimmän arvion mukaan saimaannorppia on reilu 400. Vuonna 1990 oli hieman alle 200 norppaa eli kanta on saatu kaksinkertaistettua 30 vuodessa.

– Parasta on se, että kanta kasvaa koko ajan hitaasti ja norppia on osin palautunut entisille elinalueille, Sipilä kertoo.

Hänen mukaansa merkittävin syy kannan kasvulle löytyy kalastusrajoituksista. Saimaalla on voimassa verkkokalastuskielto huhtikuun puolestavälistä kesäkuun loppuun asti, millä suojellaan kuutteja.

Ympäri vuoden on kielletty kalastustapoja, jotka voivat tappaa aikuisia lisääntymiskykyisiä norppia. Näitä ovat esimerkiksi upotettavat isorysät ja riimuverkot. Lisäksi on kehitetty norppaturvallisia kalastusmuotoja, kuten katiskoja sekä isorysä ammattikalastajille.

Sipilän mukaan verkot ovat suurin syy norppien loukkaantumisiin. Eniten turmia tapahtuu vapaa-ajan verkkokalastajille.


Saimaannorppa

Hyljealtaaseen voidaan kerätä joukkorahoitusta

Topias-saimaannorpalle on suunniteltu uutta hyljeallasta syksystä asti, kun lupaa Saimaalle paluuseen ei saatu elyltä.

Poikkeuslupa hylkeenpitoon saatiin 16. tammikuuta, ja tällä viikolla Korkeasaaren säätiön hallitus päätti altaan rakentamisesta.

Pääosa altaan kustannuksista tulee Korkeasaaresta, mutta myös joukkorahoitusta harkitaan.

Allastilaa olisi 200 neliömetriä ja maa-alaa 100 neliömetriä, mikä soveltuu tarvittaessa myös muille hyljelajeille.

Valmista pitäisi olla aikaisintaan loppukesästä 2020.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan hylkeille sopivaan tilaan tarvitaan vähintään 200 neliömetriä allasaluetta, jossa olisi vettä keskimäärin kolmen metrin syvyydeltä. Maa-alueineen tarhan tulisi olla pinta-alaltaan 300 neliömetrin kokoinen.

Ennen uuden altaan valmistumista saimaannorppa on väliaikaisesti uudessa saukkotarhassa, joka soveltuu norpan väliaikaiseen pitoon paremmin kuin villieläinsairaalan ulkoallas.

Läänineläinlääkäri on hyväksynyt, että tarhaa käytetään tähän tarkoitukseen tilapäisesti.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.