Näkökulma: Tuntematon sars uhkasi viedä meidät karanteeniin Kiinan matkan jälkeen – Suomi on sen jälkeen varautunut pandemiaan paljon paremmin

Turvallisuusviranomaiset mittasivat kuumetta lentomatkustajilta Pekingissä Kiinassa lauantaina koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Samanlainen operaatio tehtiin Pekingin kentällä sarsin takia vuonna 2003.
Turvallisuusviranomaiset mittasivat kuumetta lentomatkustajilta Pekingissä Kiinassa lauantaina koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Samanlainen operaatio tehtiin Pekingin kentällä sarsin takia vuonna 2003.

Marjo Oikarinen

Maaliskuussa 2003 yrittäjänaisten porukka matkusti Suomesta Pekingiin ja pääsin mukaan. Kiina oli suomalaisille vielä melko tuntematon maa, mutta täynnä mahdollisuuksia.

Valmistauduimme matkaan perehtymällä kulttuurieroihin. Aluksi suurin pelko oli, että meille syötettäisiin käärmettä tai koiraa. Vähitellen alkoivat levitä uutiset oudosta sars-kuumeesta, johon menehtyi ihmisiä Kiinassa.

Olimme hämmentyneitä, mutta päätimme uskaltaa lähteä. Tuntui absurdilta ajatella, että sars tarttuisi miljoonista ihmisistä juuri meihin.

Kuljimme rohkeasti suurilla messuilla, joilla aasialaiset olivat pukeutuneet tiukasti maskeihin. Osa meistäkin taisi niitä käyttää.

Lentokentillä järjestettiin kuumeseulontoja. Jos mittarin lukema nousi, joutui jatkoseurantaan. Onneksi pysyimme terveinä.

Jälkeenpäin seulonnat on todettu turhiksi. Niistä aiheutui paljon vaivaa ja turhia hälytyksiä, mutta sars-potilaita ei löytynyt.

Kotiin päästyämme jet lag vaivasi, mutta muita oireita ei tuntunut. Pian saimme kuitenkin tietää, että yksi ryhmästämme oli hakeutunut kuumeen takia tutkimuksiin.

Meidän muidenkin oli syytä pysyä aloillamme, kunnes taudin aiheuttaja selviäisi. Varsinaista karanteenia ei määrätty.

Tieto mahdollisesta ensimmäisestä sairaustapauksesta vuoti Ilta-Sanomiin. Hetken olimme "median keskipisteenä". Se sai ajattelemaan, että mitä jos sittenkin.

Huojennus tuli pian: tavallinen nuhakuume. Tunne muistui mieleen, kun Ivalon koronavirusepäilyt osoittautuivat aiheettomiksi.

Onneksi Suomi on varautunut pandemian uhkaan aiempaa paremmin sarsin seurauksena, vaikka yhtään tautitapausta ei meillä varmistettu. Maailmalla siihen kuoli yli 800 ihmistä. Koronavirus saataneen talttumaan nopeammin.

Tuttu ensihoidosta vastaava lääkäri vakuutti perjantaina, että terveyskeskukset, sairaalat, puhelinpalvelut, hätäkeskus ja ensihoito on ohjeistettu hyvin koronaviruksen varalta. Hän piti "mediaspektaakkelia" Ivalosta kohtuuttomana.

Siltä se saattoi tuntua, mutta oikean tiedon ajantasainen uutisointi on tärkeää. Kukaan ei vielä tunne koronan vauhtia ja voimaa, joten ylilyöntienkin uhalla sen jokaisesta askeleesta on tässä vaiheessa syytä kertoa.

Sars oli vielä tuntemattomampi, kun se alkoi levitä. Korona on samankaltainen. Vuonna 2005 kansallinen pandemiavarautumisen työryhmä laati varautumissuunnitelman, jonka ansiosta kaikki tietävät paremmin, kuinka toimia.

Työterveyslaitos teki sars-epidemian jälkeen raportin ilmavälitteisten infektioiden hallinnasta eristystiloissa. Sen mukaan sairaalat ovat tehneet omat varautumissuunnitelmansa pandemioiden varalta. En löytänyt tietoa siitä, kuinka paljon alipaineisia eristystiloja on rakennettu.

15 vuotta sitten Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä oli Mediuutisten mukaan maan paras tartuntatautien hoitovalmius. Ilmaeristykseen sopivia huoneita oli 40 eri puolilla sairaanhoitopiiriä.

Sen jälkeen muut ovat varmasti kirineet. Ainakaan vielä ei ole kerrottu, miten koronavirukseen sairastuneita hoidettaisiin: keskitettäisiinkö heidät tiettyihin sairaaloihin vai voitaisiinko heidät pitää niissä terveyskeskuksissa, joihin he hakeutuvat.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.