Kolumni: Työmarkkinoilla riittää kiistoja, mutta yhteisymmärrys on sentään yhdestä asiasta

Työmarkkinaneuvotteluissa riittää kiisteltävää, mutta yhdestä asiasta työnantajat ja työntekijät ovat samaa mieltä. Kikyn lisätunteihin liittyvää kiistaa pidetään molemmissa leireissä osoituksena sopimisen kulttuurin rapautumisesta, kirjoittaa Lännen Median uutispäällikkö Jussi Orell.

STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan EK:n aktiivinen rooli neuvottelujen taustalla rapauttaa luottamusta sopimusjärjestelmään.
STTK:n puheenjohtaja Antti Palolan mukaan EK:n aktiivinen rooli neuvottelujen taustalla rapauttaa luottamusta sopimusjärjestelmään.

Jussi Orell

14.6 ja 5.9.2016.

Nämä ovat päivämäärät, jolloin suomalaiselle työmarkkinakentälle viimeisteltiin sopimus, jonka sisällöstä riidellään nyt vuosia myöhemmin.

Kilpailukykysopimus allekirjoitettiin, mutta epäselväksi jäi, tuliko sopimukseen sisältynyt 24 tunnin palkaton lisäys vuosityöaikaan jäädäkseen vai määräaikaisesti. Työnantajapuoli lähtee tietysti lisätuntien pysyvyydestä ja työntekijät määräaikaisuudesta, joka on irtisanottavissa samalla kun työehtosopimuksista neuvotellaan muutenkin.

Päänavaajana pidetyssä Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton sopimuksessa lisätunneista luovuttiin palkkojen noustessa kahden vuoden aikana 3,3 prosenttia. Tuntien pysyvyys olisi työnantajan mukaan antanut enemmän pelivaraa palkankorotuksessa.

Linjattiinko samalla lisätyöstä luopuminen automaattisesti myös muilla aloilla? Ei, koska kikyn lisätyöaika oli Metalliliiton peruina kirjattu Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimuksessa lisäpöytäkirjaan, mikä antoi vipuvarren työntekijöille. Jos tunnit ovat varsinaisessa työehtosopimuksessa, niistä eroon hankkiutuminen on hankalampaa, vaikka työntekijäpuolen tulkinnassa kaikki asiat ovat pöydällä, kun sopimuksesta muutenkin neuvotellaan.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan sopimisen kulttuuri murentuu, jos yhdessä päätettyyn ei voi luottaa.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan sopimisen kulttuuri murentuu, jos yhdessä päätettyyn ei voi luottaa.

Epätietoisuus kiky-sopimuksen tulkinnasta on ainakin puheissa synnyttänyt epäluottamusta sopimusjärjestelmää ja neuvottelukumppaneita kohtaan. Sekä työnantaja- että työntekijäleiristä kysytään, voiko toiseen osapuoleen luottaa.

– Palkankorotusten ohella työnantajien puolella eniten kiivailua tuntuu aiheuttavan kilpailukykysopimuksessa eri tavoin sovittu vuosityöajan pidentäminen 24 tunnilla. Missään ei silti ole sovittu, että kiky-tunnit olisivat voimassa ”maailman tappiin”. Neuvotteluissa ovat kaikki sopimuksen osat – ja myös työaika – aina uudelleen neuvoteltavissa. EK:n huutelu sivusta ei neuvotteluja edistä, ja työnantajien asenne rapauttaa luottamusta koko sopimusjärjestelmään.

Näin sivalsi puheenjohtaja Antti Palola STTK:n hallituksen kokouksessa viime viikolla.

– Kikystä ja sen 24h neuvotelleena ja sopineena voin vakuuttaa, että se oli pysyvä rakenteellinen korjaus pl Teknologiateollisuus. Sopimisen kulttuuri murentumassa jos yhdessä päätettyyn ei voi enää luottaa, oli Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoinut Twitterissä päivää aiemmin.

Vaikka erimielisyyksiä riittää, yhtä mieltä työnantajat ja työntekijät näyttävät olevan sentään yhdestä asiasta: toinen osapuoli tulkitsee sovittua väärin ja että kiky-kiista on osoitus sopimisen kulttuurin rapautumisesta.

Hyvä, että yhteisymmärrys vallitsee edes jostain.

jussi.orell@lannenmedia.fi

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.