Kotimaa

Jäätön talvi on kuuteille myrkkyä – Hyljetutkija: Itämerennorpan talvi näyttää poikkeuksellisen huonolta

Viime vuonna jäätilanne oli Perämerellä tällainen vielä huhtikuun lopussa. Tähän aikaan lumen tuoma suoja ei ole enää kuutille yhtä elintärkeää kuin heti syntymän jälkeen.
Viime vuonna jäätilanne oli Perämerellä tällainen vielä huhtikuun lopussa. Tähän aikaan lumen tuoma suoja ei ole enää kuutille yhtä elintärkeää kuin heti syntymän jälkeen.

Norpat joutuvat todennäköisesti synnyttämään taivasalle. Kuivalla maalla ja ilman lumi- tai jääpesää kuutit joutuvat alttiiksi pedoille ja vesisateille.

Leuto ja märkä talvi on myrkkyä arktisiin olosuhteisiin sopeutuneelle itämerennorpalle.

– Kyllä tilanne näyttää poikkeukselliselta, sanoo hyljetutkija, yli-intendentti Markus Ahola Ruotsin luonnonhistoriallisesta museosta.

Norppa synnyttää helmi-maaliskuussa jäälle joko lumiluolaan tai ahtojääröykkiön onkaloon. Kunnollista jäätä ei kuitenkaan ole toistaiseksi käytännössä lainkaan.

– Norpat synnyttänevät lumipesien puutteessa ensisijaisesti paljaalle jäälle, mutta nyt sitäkään ei ole juurikaan tarjolla edes Perämerellä, Ahola huomauttaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Sadan vuoden ajalta tiedetään vain pari talvea, jolloin Perämeri ei ole jäätynyt kauttaaltaan.

Ensimmäinen kerta oli todennäköisesti 1930-luvulla ja toinen talvella 2014–2015, kertoo jäätutkija Jouni Vainio Ilmatieteen laitokselta.

– Näillä näkymin hyvin vähäjäiseksi tämäkin talvi olisi jäämässä, hän arvioi.

Ahola korostaa, että tutkittua tietoa ja kokemusta näin vähäjäisten talvien merkityksestä norpille on vielä hyvin niukasti. Siksi arviot perustuvat hajanaisiin havaintoihin ja päätelmiin.

– Maalle synnyttäminen tulee luultavasti olemaan tänä keväänä ainoa vaihtoehto suurelle osalle norpista, jollei talvi tule pian, hän miettii.

Taivasalle syntyvät kuutit pysyvät tukijan arvion mukaan hengissä selvästi epätodennäköisemmin kuin lumipesään syntyneet.

Ilman suojaa kuutit ovat huomattavasti alttiimpia jäämään esimerkiksi merikotkan tai muiden petojen saaliiksi.

Vaarana ovat myös leudon talven vesisateet sekä lämpötilan vaihtelu nollan molemmin puolin.

– Kuuttikarva eristää lämpöä kuivana, mutta vesisateessa ja tuulessa lämmönhukka on suuri, Ahola huomauttaa.

Norppaemon rasvainen maito kasvattaa kuutin traanikerrosta, mikä lisää selviämismahdollisuuksia kylmässä. Jäätön ja lumeton talvi voivat kuitenkin häiritä imetystä.

– Avoimella alustalla emon hoiva on helposti katkonaisempaa häiriötekijöiden takia. Synnytyspaikka rantajäillä tai rannoilla tarkoittaa sijaintia lähempänä ihmisiä ja petoja, Ahola kertoo.

Jään puute voi pakottaa norpat myös synnyttämään toistensa lähelle. Sekin lisää häiriöitä ja stressiä, sillä normaalisti norpat hajaantuvat synnyttämään eri puolille jäistä merialuetta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Itämerennorpalla menee kohtuullisesti ainoastaan Perämerellä, mutta sielläkin varjona on talvien leudontuminen.
Itämerennorpalla menee kohtuullisesti ainoastaan Perämerellä, mutta sielläkin varjona on talvien leudontuminen.

Merikotkan tapaan norppa kärsi pitkään ympäristömyrkkyjen aiheuttamista lisääntymisongelmista, mutta nyt myrkkytilanne on helpottanut.

Toisin kuin merikotka, Saaristomeren ja Suomenlahden hyvin pienet, vain satojen norppien kannat eivät silti ole elpyneet. Leudot talvet ovat todennäköisesti tässä osasyy.

Perämerellä jäätilanne on useimpina talvina ollut vielä kelvollinen, ja siellä kanta onkin kasvanut.

Norppaemo synnyttää kerrallaan vain yhden poikasen. Laji on kuitenkin pitkäikäinen, ja selviää yleensä yksittäisistä huonoista lisääntymisvuosista.

Kysymys kuuluukin, jäävätkö tämänkaltaiset talvet enää yksittäisiksi.

– Jos lumettomat ja jopa jäättömät talvet tulevat olemaan uusi normaali, se tulee vaikuttamaan norppien kannankehitykseen myös Perämerellä, Ahola varoittaa.

Norppakannan koko arvioidaan lentolaskennoilla huhtikuussa.

Leudot ja vähäjäiset tai jäättömät talvet aiheuttavat ongelmia myös laskennoille, sillä jääolot vaikuttavat laskentatuloksiin. Siksi vuosien välinen vertailu on vaikeaa.

Viime vuosina esimerkiksi Perämerellä on havaittu poikkeuksellisen paljon norppia.

– Poikkeavat tulokset eivät kerro kannan yhtäkkisestä kasvusta, vaan liittyvät norppien käyttäytymiseen, Markus Ahola painottaa.

Yhtenä mahdollisena tekijänä hän pitää reviirikäyttäytymistä.

Kun merellä on kiintojäätä, norpat elelevät jäässä olevien hengitysaukkojen liepeillä yksittäin. Jäänlähdön aikaan hylkeet kerääntyvät suuremmiksi joukoiksi esimerkiksi irrallisille lautoille.

Jäidenlähdön aikaistuminen aikaistanut myös tätä kerääntymistä, ja 2010-luvulla laskennoissa on nähty roimasti enemmän norppia kuin aiemmin. Perämeren-kannaksi arvioidaankin nykyisin 20 000 yksilöä, kun aiempi arvio oli roimasti pienempi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ahola korostaa, että ilmiö ei kerro kannan yhtäkkisestä kasvusta.

– Kyse ei ole kiintojäätilanteessa yksittäin olevien norppien kerääntymisestä ryhmiin, vaan jostain on saapunut jäille lisää yksilöitä.

Tutkijat arvelevat, että kunnon jäätalvina laskennoissa näkyvät lähinnä kiintojäällä reviiriä pitävät aikuiset. Jään rikkoutuessa reviirikäyttäytyminen ei ole yhtä voimakasta.

– Luultavasti siksi nuoret, vielä lisääntymättömät yksilöt, saapuvat jäille ja lopputuloksena on merkittävästi suurempi laskentatulos.


Tästä on kyse

Itämerennorppa

Itämerennorppa on toinen Suomen rannikolla elävistä hyljelajeista hallin eli harmaahylkeen ohella.

Laji on sopeutunut arktisiin olosuhteisiin. Siksi lumi ja jää ovat sille elintärkeitä.

Itämeren norppakanta romahti 1900-luvun aikana parista sadasta tuhannesta noin 5 000 yksilöön.

Nykyisin kannan kooksi arvioidaan runsaat 21 000 yksilöä.

Norpalla on Itämerellä useita, osittain erillisiä populaatioita.

Suomen ja samalla Itämeren suurin populaatio elää Perämerellä.

Saaristomeren ja Itäisen Suomenlahden populaatioissa on vain muutamia satoja norppia, ja nämä kannat ovat uhanalaisia.

Kokonaisuutena itämerennorppa on luokitukseltaan vaarantunut.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.