Sähköliiton lakon ratkaisumalli edelleen auki – liiton puheenjohtaja arvostelee työnantajaleiriä sovitteluhaluttomuudesta

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti ihmettelee työmarkkinajohtaja Minna Helteen puheita siitä, ettei meneillään olevaa lakkoa voisi ratkoa sovittelun kautta.
Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti ihmettelee työmarkkinajohtaja Minna Helteen puheita siitä, ettei meneillään olevaa lakkoa voisi ratkoa sovittelun kautta.

Sähköliitto pitää kiinni tavoitteestaan saada liiton omat edustajat valvomaan jäsentensä etuja työpaikoille. Työantajan mukaan tavoite on juridisesti mahdoton.

Minna Akimo

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti ihmettelee Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helteen puheita siitä, ettei liiton lakkoa voitaisi lopettaa valtakunnansovittelijan pöydän ääressä.

– Helle antaa ymmärtää, että valtakunnansovittelijan toimisto olisi heidän komennossaan. Valtakunnansovittelijan toimistoa johtaa laki ja työ- ja elinkeinoministeriö. Jos sovittelija kutsuu paikalle, ei siinä mieliteoista ole kyse, Väntti sanoo.

Työmarkkinajohtaja ja entinen valtakunnansovittelija Minna Helle kommentoi Lännen Median haastattelussa torstaina (9.1.), ettei pitkään jatkunutta Sähköliiton lakkoa voida ratkaista sovittelemassa. Helteen mukaan lakko loppuu vain sillä, että Sähköliitto itse lopettaa sen.

Sähköliiton neuvottelukunta kokoontui torstaina työstämään omia ratkaisuehdotuksiaan, miten teollisuuden palveluksessa olevien sähköasentajien lakko saataisiin ratkaistua. Mitään päätöstä lakon lopettamisesta tai jatkamisesta torstaina ei tehty.

Sähköliitto on ilmoittanut, että 5. joulukuuta alkanutta lakkoa jatketaan tammikuun 30. päivään asti.

Sähköliiton tavoitteena on saada työpaikoille liiton omat luottamus- tai yhdyshenkilöt, jotka valvovat sähköliittolaisten etuja.

– Meille tittelillä ei ole merkitystä, oliko kyseessä luottamusmies vai yhdyshenkilö, mutta olennaista on se, että työpaikoille saataisiin Sähköliiton edustaja, Väntti sanoo.

Helteen mukaan liiton tavoite on juridisesti mahdoton, sillä toisen liiton edustajat eivät voi toimia Teollisuusliiton solmiman työehtosopimuksen piirissä.

– Tässä paetaan juridiikan taakse, kun aitoa halua sopia asiasta ei ole, Väntti sanoo.

Teollisuuden huolto- ja kunnossapidossa työskentelevät sähköasentajat menettivät oman työehtosopimuksensa ja paikalliset luottamusmiehensä vuonna 2017, kun heidän työehtosopimuksensa liitettiin Teollisuusliiton kanssa samaan työehtosopimukseen.

Teknologiateollisuuden tarjoaman ratkaisuehdotuksen mukaan jatkossa sähköasentajien erityiskysymyksistä ratkaistaisiin yrityskohtaisesti paikallisesti sopien. Tämä ei kuitenkaan käy Sähköliitolle, vaikka liitto piti avausta varsin onnistuneena.

– Ehdotuksessa on sellainen ongelma, että se perustuu työnantajapuolen yksipuoliseen suositukseen, eikä se ole sitova. Työpaikoilla ja neuvotteluissa käsitellään paljon sellaisia asioita, joissa liiton jäsenet haluavat olla edustajina. Tämä malli ei tarjonnut sellaista, vaikka se oli hyvä avaus. Tätä keskustelua jatkamalla siitä olisi voinut jotain tulla, Väntti sanoo.

Sähköliiton työtaistelun ratkaisemiseksi ei ole sovittu tulevia neuvotteluja, joissa tilannetta pohditaan molempien osapuolten kesken.

Nyt lakossa on noin tuhat liiton jäsentä, jotka työskentelevät raskaan teollisuuden sähköasentajina huolto- ja kunnossapidossa. Liiton työtaistelutoimet vaikuttavat yhteensä kahdessatoista teollisuusalan yrityksessä eri puolella Suomea.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vastaa
Uusio-ajattelija
Herää Väntti!
Olet ajamassa oman liittosi jäseniä/toiminta valtaa pisteseen josta ei mitään hyvää seuraa?Aloilla jossa sähkömiehet toimii on kullakin oma työehtosopimus ja sillä määritellään asiat miten toimitaan,ajatus mailmallasi muutkin tuotantoon liityvät toimet voisivat vaatia että he haluavat omaa sopimusta/edustajaa joka haluu vain omia päämäriä?Työpaikolla on omat työntekijöiden edustajat jotka hoitaa kaikkien työntekijöiden yhteisiä asioita.Työpaikoilla jossa lakoilette teillä ei ole valtuutta näin tehdä jos omasta mielestänne on niin asiat työtuomioistuimeen missä katsotaan laillisuus.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »