Kultasakaali tuli kesällä Suomeen, sitten jäljet katosivat – kanta voi levitä pohjoiseen Suomeen saakka

Kultasakaali on kooltaan kettua suurempi, mutta sutta pienempi. Sen levinneisyysalue on laaja. Tämä yksilö on kuvattu Intiassa.
Kultasakaali on kooltaan kettua suurempi, mutta sutta pienempi. Sen levinneisyysalue on laaja. Tämä yksilö on kuvattu Intiassa.

Virpi Niemistö

Suomen Riistakeskuksen erikoissuunnittelijan Marko Svensbergin mukaan kultasakaalista Suomessa ei ole tullut kesän jälkeen uusia havaintoja ainakaan riistakeskukseen.

Heinäkuussa tästä tulokaseläimestä tehtiin ensimmäinen varmistettu havainto Rautavaaralla Itä-Suomessa. Pian julkisuuteen tuli toinen, riistakameran jo tammikuussa taltioima kultasakaalin kuva.

– Havaintojen tyrehtyminen jopa hieman ihmetyttää, sillä metsästäjillä on jo aika paljon riistakameroitakin, Svensberg toteaa.

Talvella myös jäljet lumessa voisivat paljastaa eläimen vierailun.

Svensberg sanoo Suomen riistakeskuksen olevan kiinnostunut kaikista lisähavainnoista kultasakaalien mahdollisista liikkeistä Suomessa.

Viranomaiset olivat asiantuntijan mukaan kyllä jo varautuneet tämän kettua isomman, mutta sutta paljon pienemmän eläimen leviämiseen Suomeen, mutta kesällä tehty havainto yllätti silti.

– Itse ajattelin, että leviäminen tapahtuisi joskus 10 vuoden sisällä.

Suomen etelänaapuri Virossa oli maan ympäristöviraston mukaan jo toissa vuonna ainakin 24 kultasakaalilaumaa. Metsästyssaalis oli samana vuonna 76 yksilöä.

Lajin levinneisyydestä Venäjällä ei ole tarkkaa tietoa.

Svensbergin mukaan kultasakaali voi Suomessa hyvinkin nousta aina esimerkiksi Oulun korkeudelle saakka.

– Kyllä se ainakin eteläisen Suomen talviolosuhteissa pystyy hyvin elämään. Ja sen leviämistä auttaa lajin kaikkiruokaisuus, maastossa sille riittää ravintoa kyllä.

Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan kultasakaalin ravinnossa pääosassa ovat pikkunisäkkäät, raadot ja kasvisravinto. Laumoina se voi saalistaa myös pienikokoisia sorkkaeläimiä, lihakarjan vasikoita ja lampaita.

Sakaali on esiintymisalueellaan pääsääntöisesti metsästettävä laji.

Suomessa omin jaloin leviävä kultasakaali on tulokaslaji ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu.

– Sille ei voi nykyisen lainsäädännön mukaan tehdä mitään, jollei pystytä tulkitsemaan, että ihminen on sen laittomasti tuonut maahan, Svensberg sanoo.

Suomessa luonnonvaraiset lajit ovat joko riistalajeja, luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja lajeja tai haitallisia vieraslajeja.

Riistakeskus ehätti jo loppukesällä vaatimaan, että kultasakaali tulisi nopeasti siirtää riistalajiksi, jotta sen kantaa voidaan hallita.

Sen saalistuksen on sanottu poikkeavan laumakäyttäytymisen vuoksi ketun saalistuksesta ja saalislajistoltaan suden saalistuksesta.

Lue myös: Vieraslaji vai tulokaslaji? Valiokunta ampui itseään jalkaan yrittäessään ampua sakaalia

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.