Maakaasun käyttö on vähentynyt teollisuudessa lähes puolella, mutta sitä ei silti nähdä katoavana energianlähteenä – Baltian putki haastaa nyt Venäjän tuonnin

Tähän saakka maakaasua on tullut Suomeen putkea pitkin ainoastaan Venäjältä Imatran kautta. Tammikuun ensimmäisenä päivänä kaasua alkoi virrata kaupalliseen käyttöön myös Balticconnectorissa, Suomen ja Viron välisessä merenalaisessa putkessa. Tulevaisuudessa on tavoitteena, että Balticconnectorista tuotavat kaasut voisivat olla biokaasua, nesteytettyä maakaasua tai synteettisiä kaasuja.

Balticconnector-kaasuputki Suomen ja Viron välillä on nyt toiminnassa. Edouard Lickel väänsi venttiiliä ja Jari Vienonen (vasemmalla laidassa) seurasi työtä marraskuussa Balticconnectorin kompressioasemalla Inkoossa.
Balticconnector-kaasuputki Suomen ja Viron välillä on nyt toiminnassa. Edouard Lickel väänsi venttiiliä ja Jari Vienonen (vasemmalla laidassa) seurasi työtä marraskuussa Balticconnectorin kompressioasemalla Inkoossa.

Tanja Nuotio

Suomen kaasumarkkinat avautuivat kilpailulle vuodenvaihteessa, mutta maakaasun käyttö teollisuudessa ja energianlähteenä on vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa lähes puolella.

10­–15 vuotta sitten maakaasun käyttö oli huipussaan, kun sitä käytettiin noin 45 terawattituntia vuodessa. Vuonna 2018 maakaasua tarvittiin enää 25 terawattitunnin verran, osoittavat Suomen Kaasuyhdistyksen luvut.

– Suurin syy tippumiselle on se, että maakaasua verotetaan enemmän kuin muita polttoaineita, siirtoverkkoyhtiö Gasgrid Finlandin toimitusjohtaja Olli Sipilä sanoo.

Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan energiaverotuksen uudistamista hallitusohjelman kirjausten pohjalta.

Tähän saakka maakaasua on tullut Suomeen putkea pitkin ainoastaan Venäjältä Imatran kautta.

Tammikuun ensimmäisenä päivänä kaasua alkoi virrata kaupalliseen käyttöön myös Balticconnectorissa, Suomen ja Viron välisessä merenalaisessa putkessa.

– Parin vuorokauden kokemuksella näyttää, että kaasua virtaa Balticconnectorissa koko ajan, Olli Sipilä kertoo.

Maakaasu on tullut Baltian suunnasta, mutta lähteitä Sipilä ei pysty yksilöimään. Todennäköisesti kaasu on peräisin monesta lähteestä.

Olli Sipilä uskoo, että Venäjältä tuotavan maakaasun tarve vähenee nyt uuden reitin myötä.

Liikenteessä uudenlaisen maakaasun näkymät ovat lupaavat, toteaa kaasualan edunvalvojan Suomen Kaasuyhdistyksen asiantuntija Heikki Lindfors.

– Viime vuosina on otettu käyttöön runsaasti LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua käyttävää laiva- ja rekkakalustoa. Lähipäästörajoitukset ovat edistäneet käyttöä.

Kaasuhenkilöautojen määrä ylitti Suomessa juuri 10 000 rajan. Balticconnectorin maakaasua voi käyttää kaasuauton tankkaamiseen, mutta yksityiset autoilijat ovat mieltyneet biokaasuun, joka on ympäristöystävällistä ja tukee kotimaista maataloustuotantoa.

Balticconnector on 77 kilometriä pitkä merenalainen maakaasuputki Viron ja Suomen välillä. Se kulkee virolaisesta Paldinskin kaupungista Inkooseen. Putki on kaksisuuntainen.
Balticconnector on 77 kilometriä pitkä merenalainen maakaasuputki Viron ja Suomen välillä. Se kulkee virolaisesta Paldinskin kaupungista Inkooseen. Putki on kaksisuuntainen.

Kaasua käytetään tällä hetkellä lähinnä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, huippulämmön tuotannossa lämpölaitoksissa, teollisissa prosesseissa ja raskaassa liikenteessä.

– Näissä kohteissa kaasua voi olla käytännössä vaikeaa korvata tällä hetkellä, Heikki Lindfors arvioi.

– Fossiilinen maakaasu voidaan kuitenkin korvata uusiutuvilla kaasuilla. Sitä voidaan korvata biokaasulla sekä tulevaisuudessa uusiutuvalla sähköllä tuotetusta vedystä valmistettavalla synteettisellä kaasulla. Nämä eivät aiheuta juuri ollenkaan ilmastopäästöjä.

Olli Sipilä ei näe maakaasua katoavana energianlähteenä, vaikka se fossiilinen onkin: maakaasulla on pienemmät ilmastopäästöt kuin muilla fossiilisilla polttoaineilla ja hyvin vähän lähipäästöjä.

– Maakaasu voi auttaa nopeasti siirtymisessä kohti hiilineutraalimpaa yhteiskuntaa tukien tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä sekä yhteiskunnan sähköistymistä. EU:kin näkee, että maakaasut ovat osa siirtymäratkaisua. Maakaasun poltosta syntyvät hiilidioksidipäästöt ovat noin 40 prosenttia pienemmät kuin kivihiilellä.

EU:ssa kaasulla on enemmän merkitystä, koska Euroopassa rakennukset lämpenevät pääasiassa kaasuverkolla, kun Suomessa taas kaukolämmöllä.

Mitä?

Vain pieni osuus

Maakaasun osuus Suomen kaikesta energiankäytöstä on nykyään 6–8 prosenttia.

Tilastokeskuksen vuoden 2019 tammi-syyskuun tilastosta käy ilmi, että eniten energiaa saadaan puupolttoaineista.

Puupolttoaineet 26 %

Öljy 24 %

Ydinenergia 19 %

Hiili 7 %

Maakaasu 6 %

Turve 4 %

Tuulivoima 2 %

Biokaasu ja LNG

Kun vuonna 2018 Venäjältä tuli Suomeen maakaasua 25 terawattituntia, biokaasun käytön osuus oli vain 1 terawattitunti.

Balticconnectorissa liikkuu sekä maa- että biokaasu kaasumaisessa muodossa.

Nesteytetty kaasu eli LNG on samaa kaasua, mutta se on logistiikka- ja varastointiratkaisu kaasuputkiston ulkopuolelle, eikä siis liiku Balticconnectorissa.

Tällä hetkellä Suomeen tuodaan LNG:tä Porin ja Tornion terminaalien kautta, ja tulevaisuudessa myös Haminasta.

Tulevaisuudessa on tavoitteena, että Balticconnectorista tuotavat kaasut voisivat kuitenkin olla markkinan näkökulmasta biokaasua, nesteytettyä maakaasua tai synteettisiä kaasuja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (2)

Vastaa
Ajattelija
Niin että
Niin että rakennetaan uusi fossiilinen jakelu verkosto vaikka olisikin puhtaampaa kuin bensa ja diiseli? Voisiko nyt vaan alkaa kehittämään biodiseliä? Nesteellä valmis tuote ei tarvitse muuta kuin pienen vero edun niin päästöt saadaan diesel autoilla nollaksi.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Ilkka Reinne
Kuluttaja valintaiset ympäristömarkkinat
Samalla kun kaasuntarjonta kasvaa voitaisiin säätä samanlainen pakko, kuten tuuli, vesi ja aurinkosähköllekin, että puhtaampaa tuotantoa ei voi myydä olemassa olevaa kapasiteettiä enemmän (vuosittainen vaatimus todentaa biokaasutuotannon yms. osuus myydystä ja tuotetusta tuotannosta)!
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
  • «
  • 1
  • /
  • 1
  • »